Kuntien heikkenevä talousnäkymä huomioitiin kehysriihessä

Kevään 2024 kehysriihen lähtökohdat olivat vaikeat, mutta hallituksen tahtotila päättää uusista säästöistä oli ainakin julkisuuskuvan mukaan yksituumaista. Yhteistä tilannekuvaa pohjusti myös hallituksen eduskuntaryhmien puheenjohtajista muodostuva työryhmä, joka oli neuvotellut säästötarpeen mittaluokasta ja sopeutuskeinoista jo helmikuun alusta lähtien. Myös Kuntaliitto oli työstänyt kehysriihtä varten tavoitteitaan. Kuntaliiton kärkitavoitteena oli marraskuisen sote-siirtolaskelman lopputarkistuksen noin 400 miljoonan euron kompensointi kunnille. 

Kehysriihineuvottelut sujuivat lopulta varsin ripeästi. Kehysriihi-infosta välittyneiden tietojen mukaan neuvottelutulos onnistui myös julkisen sektorin tulojen ja menojen epätasapainon pienentämisessä. Arvio vuoden 2025 budjettitalouden epätasapainosta oli kutistunut kehysriihessä 12,9 miljardista eurosta 10,8 miljardiin euroon. Päätökset siis hillitsevät velkaantumista, mutta julkisen talouden iso kuva pysyy kehysriihenkin jälkeen yhä raskaasti alijäämäisenä. Talouden kasvuvauhtiin kehysriihipäätöksillä on vain välillinen vaikutus. Tarkemmat tiedot julkisen talouden suunnitelmasta ja kevään kuntatalousohjelmasta julkaistaan reilun viikon kuluttua torstaina 25. huhtikuuta.

Monet kehysriihipäätökset tulevat näkymään kunnissa 

Kehysriihen päätökset olivat kuntakentälle helpotus. Ensitietojen perusteella näyttää, että kuntien talous säästyi mittavilta kehysriihileikkauksilta. Lisäksi kuntien kärkitavoitteeseen, noin 400 miljoonan euron kompensointiin, vastattiin lisäämällä kuntien peruspalvelujen valtionosuutta 277 miljoonalla eurolla vuodesta 2025 lähtien. Tämä on huomattava kädenojennus kunnille. Valtionosuuksien lisäys ei kuitenkaan poista kunnilta viime vuoden aikana syntynyttä valtavaa painetta menojen kasvun hillintään. 

Budjettiriihimateriaalit kertovat, että hallituksen kehysriihipäätökset vahvistavat kuntataloutta kokonaisuutena yhteensä noin 130 miljoonalla eurolla. Tähän lukuun kannattaa suhtautua varauksellisesti, sillä arvio ei sisällä kaikkia hallituksen toimia. Todella monet kehysriihessä päätetyt leikkaukset tulevat edellyttämään kunnilta myös omarahoitusosuuden kasvattamista, jos palveluja ei haluta leikata kokonaan pois. Lisäksi vaimea talouskasvu saattaa paisuttaa esimerkiksi sosiaaliturvaan tehtyjen leikkausten kustannusvaikutuksia kunnille. Paljon odotuksia on pistetty myös sille, että ministeriöt onnistuvat vähentämään lakisääteisiä velvoitteita ja normeja. Jos näissä odotuksissa epäonnistutaan, kunnille jää käteen vain normien keventämistä vastaavat valtionosuuksien leikkaukset.

Valtionosuuksien 277 miljoonan euron kasvattamisen ohella muita kuntien kannalta tärkeitä kehysriihipäätöksiä ovat muun muassa ammatillisen koulutuksen rahoituksen vähentäminen, kunnallisverotuksen efektiivisyyden parantaminen karsimalla kuntien verovähennyksiä, kuntien normien purun edistäminen, kuntatyönantajien sairausvakuutusmaksujen kiristäminen, kuntien kotoutumiskorvausten leikkaus, valtionavustusten leikkaus erityisesti opetustoimen ja kulttuurin alalla ja suoraan yhteisöverosta tehtävä suurten puhtaan siirtymän investointien verohyvitys. Vihreän siirtymän hankkeille myönnettävä verohyvitys on todella huomattava verotuki, sillä hanketta kohden verotukea voidaan myöntää jopa 150 miljoonaa euroa aikaisintaan vuodesta 2028 lähtien. Sen vuoksi on erittäin tärkeää, että myös tuleva hallitusohjelma sisältää kirjauksen valtion veroperustemuutosten korvaamisesta kunnille. 

Kuten tavallista, kehysriihessä päätettiin myös monista pienemmistä avustushankkeista, joissa ministeriöt jakavat leikkausten ohella pennosia sinänsä tärkeisiin asioihin. Tällä kertaa avustusrahoja saivat muun muassa lapset ja nuoret, koulukiusaamisen vastainen työ ja maahanmuuttajataustaisten naisten työllistäminen.

Verot nousivat odotettua isompaan rooliin kehysriihessä

Kehysriihen uudet sopeutuspäätökset jakaantuivat melko tasan menosäästöjen ja veronkiristysten suhteen. Uusia menosäästöjä haettiin erityisesti hyvinvointialueiden toiminnasta ja asiakasmaksujen korotuksista, mutta myös kuntien ja valtion palveluista, kehitysyhteistyömäärärahoista sekä sosiaaliturvaan tehtävistä useista muutoksista. Joitakin säästöjä saatiin kasaan myös niin, että jo hallitusohjelmassa linjattua säästöä aikaistetaan. Näin kävi muun muassa opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustusten leikkauksille. Kaikkineen lisäleikkausten kohteet jatkoivat pitkälti samaa, jo hallitusohjelmassa valittua linjaa. Esimerkiksi yritystukien leikkaukset ovat vain kosmeettisia. Neljän miljardin euron investointipakettiin ei tehty muutoksia. 

Sopeutuspäätösten kylkeen laadittiin myös kasvupaketti, jonka päätoimet keskittyivät vihreän siirtymän tukemiseen sekä T&K-rahoituksen kasvattamiseen.

Kehysriihessä päätettiin lopulta yllättävän tuntuvista veronkiristyksistä. Näistä ehdottomasti merkittävin on yleisen arvonlisäverokannan korottaminen Euroopan kärkikastiin syyskuun alusta lähtien. Yleisen arvonlisäverokannan nosto 1,5 prosenttiyksiköllä tuo valtiolle huomattavasti veroeuroja, mutta se samalla iskee huomattavan kiilan yritysten kilpailukykyyn sekä kansalaisten ostovoimaan. Arvonlisäverokannan korotus tulee näkymään myös esimerkiksi julkisten palveluiden asiakasmaksuissa. Muita veronkiristyksiä tehtiin eläkeläisten ja suurituloisten tuloverotukseen, kotitalousvähennykseen sekä muun muassa makeisten, ajoneuvojen, tupakan sekä joidenkin muiden hyödykkeiden verotukseen.

Tulossa on siis jälleen varsin vilkas loppuhallituskausi, kun nämä kaikki lait pistetään liikkeelle.