Kuntaliiton syksyn Talousbarometri: Huomattavat sopeutuspaineet pesiytyivät suuriin kaupunkeihin

Kuntaliiton syksyn Talousbarometrin tuloksia odotettiin elokuun lopussa suurella jännityksellä. Jo viime keväänä kuntien talousjohtajat kertoivat, että näkymät heikkenevät tulevina kuukausina nopeasti. Nyt odotimme, että tilanne synkkenee kuntakentällä edelleen, mutta kehityksen kulmakerroin oli suuri arvoitus. 

Syksyn Talousbarometriin saatiin ennätysmäärä vastauksia: upeat 210 kappaletta. Vaikka kysymyksiin saatiin totutusti laaja skaala erilaisia vastauksia niin pääpiirteissään tunnelmat pysyivät pessimistisinä. Yllätyksenä voidaan pitää tarvittavien sopeutustoimien voimakkuutta. Isojen veronkorotusten tarve oli kunnissa nyt poikkeuksellisen suuri. 

Kuntien talous on heikentynyt jyrkästi erityisesti isoissa kaupungeissa

Kuntien ja kuntayhtymien talouden tila oli viime vuonna poikkeuksellisen vahva sote-uudistukseen liittyneiden poikkeuksellisten ja kertaluonteisten tuloerien vuoksi. Soten varjossa kuntien sivistystoimen kustannukset kasvoivat kuitenkin nopeasti, minkä vuoksi kuntien taloudelliset tunnusluvut ovat alkaneet heikentyä nopeasti vuoden 2024 alkupuolella. 

Sen vuoksi kuntien talousjohtajat kertoivatkin syksyn Talousbarometrissä, että kunnan tämänhetkinen talouden tila on tyypillisesti huono tai melko huono. Vastausten keskiarvo oli 2,9, kun se viime syksynä oli vielä 3,3. Vastauksia annetaan asteikolla 1–6. Mediaani eli keskimmäinen vastaus tippui kuitenkin jo 2,0:een viime kevään 3,0:sta. Vastausjakauman vinoutta kuvaa myös se, että peräti 80 kuntaa (noin 40 %) kokee kuntansa talouden tilan olevan tällä hetkellä huono tai erittäin huono, kun vain 22 kuntaa (noin 10 % vastanneista) pitää talouden tilaa tällä hetkellä hyvänä tai erittäin hyvänä. 

Tilanne on vakava erityisesti monissa isoissa kaupungeissa. Kuntakokoryhmittäin tarkastellen tämänhetkinen taloustilanne koetaan heikoimmaksi isoissa, yli 100 000 asukkaan kaupungeissa. Kyseisessä kuntakokoryhmässä vastausten keskiarvo oli vain 2,1 (huono), kun pienimmissä kuntakokoryhmissä vastausten keskiarvo nousi 3,0:een eli melko huonoon. 

Vastauksia on helppo tulkita, kun katsoo Valtiokonttorin taloustilastoja ensimmäisen puolen vuoden ajalta. Tilikauden tulos näyttää punaista esimerkiksi Kuopiossa, Jyväskylässä, Lahdessa, Vantaalla ja Turussa. Monet isot kaupungit ovatkin työstäneet viime kuukausina useammalle vuodelle ulottuvia tuntuvia talouden tasapainottamisohjelmia. 

Talousbarometrin mukaan kuntien tilanteet vaihtelevat voimakkaasti myös alueittain. Maakunnista heikoimmat tämänhetkiset tunnelmat löytyvät Kymenlaaksosta (keskiarvo 2,0), kun taas talouden tila on aivan erinäköinen Lapissa ja Pohjanmaalla (keskiarvo 3,5). Toki on muistettava, että samankin maakunnan sisällä vastaukset voivat olla aivan erisuuntaiset.

Veronkorotustarpeet repesivät ennätystasolle

Yli puolet kuntien talousjohtajista odottaa, että kunnan talouden tilanne heikkenee tulevan vuoden aikana edelleen. Neljä viidestä vastaajasta arvioi, että kunnan talouden tila on 12 kuukauden kuluttua melko huono, huono tai erittäin huono. Kuntien talousnäkymä pysyi siis syksyn kyselyssä hyvin pessimistisinä. Suhteessa nykytilanteeseen tilanne repeää voimakkaimmin keskisuurissa kaupungeissa sekä Kanta-Hämeessä.

Talousnäkymien heikkous näkyy nyt Talousbarometrissä ensimmäistä kertaa huomattavina veronkorotus- ja sopeutuspaineina. Noin 90 prosentissa kuntakenttää on tarvetta kohtalaisille tai huomattavilla sopeutustoimille ja joka toisessa kunnassa painetta kohdistuu myös veroprosenttien nostoon. Sopeutuspaineita on kaikenkokoisissa kunnissa ja eripuolilla Suomea. 

Tilanteen vakavuutta korostaa se, että veronkorotuspaine realisoituu noin neljäsosalla kuntia yli 0,50 prosenttiyksikön suuruisena. Tänä vuonna kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti on 7,46, joten korotustarve on suuri. Yksikään kunta ei kerro, että veroprosenttia olisi mahdollista laskea. Tilanne koskettaa myös hyvin laajaa asukasmäärää, sillä huomattavat korotustarpeet löytyvät tällä erää juuri suurista kaupungeista. 

Veronkorotuspaineita selittää moni asia. Talouden suhdanteet vaimentavat verotulojen kehitystä, kuntien tuloihin kohdistuu ensi vuonna useita leikkauksia valtion sopeutustoimina, kuntien tehtävät laajenevat ja kustannusten nousu hiipii kuntien kustannuspohjaan viiveellä. Myös investointitarpeet ovat pysyneet kunnissa korkealla. Näyttää, että hyvien vuosien jälkeen liian moni asia tästä yhtälöstä on pudonnut kuntapäättäjille yllätyksenä, eikä kustannusten kasvuun ole tartuttu riittävän ajoissa. Tulevan vuoden aikana kustannusten kasvu on saatava kuriin, sillä tilanne ei ole pitkällä aikavälillä kestävä.

Kuntaliiton Talousbarometri, syksy 2024 (diasetti)
Kuntaliiton Talousbarometri, verkkosivusto

Kuntaliiton Talousbarometri kysyy näkemyksiä kunnan talouden tilasta tällä hetkellä, kuntien talousnäkymistä 12 kuukauden kuluttua sekä kunnan sopeutustoimien tarpeesta. Syksyn talousbarometrissä selvitettiin lisäkysymysten avulla kunnallisveroprosentin muutostarvetta vuodelle 2025 sekä veronkorotustarpeen suuruutta. Vastauksia barometriin saatiin 210 kunnasta. Iso kiitos aktiivisuudesta kaikille vastaajille!