Kunnat tekoälyasetuksen äärellä – pohja soveltamiseen on jo olemassa

Tekoälyasetus on tullut voimaan, ja vaikka siirtymäaikaa on, soveltamiseen liittyvien asioiden selvittely ja valmistautuminen kannattaa aloittaa heti. Kun luet tätä, olet jo ottanut ensimmäisen askeleen. Kuntien näkökulmasta on tärkeää pohtia, millaisia toimenpiteitä asetus vaatii. Aluksi voi kartoittaa, missä yhteyksissä tekoälyä kunnassa jo käytetään ja miten tekoälyä hyödynnetään.

Merkittävää on selvittää, aikooko kunta kehittää itse tekoälyjärjestelmiä. Tekoälyjärjestelmän kehittäjän eli tarjoajan velvoitteet ovat huomattavasti suuremmat kuin pelkän käyttöönottajan. Kunnan rooli voi vaihdella: yhdessä tekoälyjärjestelmässä se voi olla käyttöönottaja, toisessa tarjoaja. Siksi on tärkeää tunnistaa, mikä rooli kunnalla on eri yhteyksissä ja mikä on tekoälyjärjestelmän riskiluokitus.

Asetus ei kuitenkaan edellytä, että kaikkea pitää tehdä alusta. Osa vanhoista seurantasysteemeistä ja käytännöistä voi jo vastata asetuksen vaatimuksiin tai vaatia vain pieniä päivityksiä. Asetus tulee huomioida myös kunnan hankinnoissa ja sopimuksissa.

On tärkeää, että tekoälyasetuksen käsittelyä ei jätetä vain yhden henkilön vastuulle. Kunnassa kannattaa pohtia, ketkä kaikki tarvitsevat ymmärrystä asetuksesta ja tekoälystä. Keskustelua tulisi käydä niin sisäisesti kuin verkostojen kesken. Avainhenkilöiden tulisi perehtyä erityisesti suuririskisyyden kriteereihin, asetuksen määrittelemiin rooleihin sekä avoimuusvelvoitteisiin, jotta tarvittavat toimenpiteet voidaan tunnistaa.

On myös syytä muistaa, että asetus ei velvoita käyttämään tekoälyä. Kuntien ei siis tarvitse väkisin keksiä, mihin tekoälyä voisi käyttää, ellei siitä ole todellista hyötyä. Riittää, että kunta arvioi käytössä olevat tekoälyjärjestelmät asetuksen velvoitteiden mukaisesti ja huomioi velvoitteet tulevissa hankinnoissa. 

Suurin osa asetuksesta koskee vain suuririskisten tekoälyjärjestelmien tarjoajia. Monia kuntien käyttämiä tekoälyjärjestelmiä ei siis välttämättä säädellä asetuksen myötä lainkaan tai ne kuuluvat vain käyttöönottajan avoimuusvelvoitteiden piiriin. Siksi on tärkeää tunnistaa, mitkä asetuksen velvollisuuksista koskevat kuntaa kussakin tilanteessa.

Euroopan komissiolta on tulossa suuntaviivoja asetuksen tulkintaan, mutta vasta vuosina 2025–2026, joten käytännön soveltaminen sisältää vielä tulkinnallisuutta. Täysin tuuliajolla kuntien ei tarvitse silti olla. Kunnat voivat kuitenkin jo nyt saada neuvoja työ- ja elinkeinoministeriöltä sekä tekoälyasetuksen kansalliselta toimeenpanotyöryhmältä, kunnes kansalliset valvontaviranomaiset määritellään tarkemmin elokuuhun 2025 mennessä. Hyvällä tiedonhallinnalla, tietosuoja-asetuksen noudattamisella ja läpinäkyvyydellä pääsee jo pitkälle tekoälyn käytössä.

Valmistautuminen tekoälyasetuksen velvoitteisiin kannattaa aloittaa tarkastelemalla nykyisiä käytäntöjä, digitalisaatioon ja tiedonhallintaan liittyviä säädöksiä, eettisiä ohjeita sekä kunnan toimintoja, joissa tekoälyä käytetään tai aiotaan käyttää. Tämä luo hyvän pohjan, kun tekoälyasetus tulee kunnalle ajankohtaiseksi. Lisätietoja asetuksen vaikutuksista kuntasektorille löytyy Kuntaliiton sivuilta.

Niina Erkkilä