Kunnat kyykkyyn - rakentamislain korjaussarjan esitys käsittelytakuusta vie joustomahdollisuuden

Rakentamislakiin esitetään lisättäväksi käsittelytakuu, joka toteutuessaan tarkoittaisi, että rakentamislupa olisi ratkaistava kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun rakentamislupahakemus liitteineen on vastaanotettu rakennusvalvonnassa.  

Sinänsä hyvältä kuulostava tavoite, mutta kunnille tämä toisi ongelmia ja kustannuksia - eikä edes pelkästään kunnille vaan viimekädessä myös rakentajille.  

Viisi tapaa, jolla rakentamislain korjaussarja kyykyttäisi kuntia:  

1. Byrokratian lisääntyminen, työtehon laskeminen: Rakennusvalvonnat olisivat pakotettuja käyttämään työaikaa lupakäsittelytilanteen kirjaamiseen, mikä lisää oleellisesti työtaakkaa kuntien rakennusvalvonnoissa. Käytössä oleviin ohjelmistoihin ei olisi tällä siirtymisajalla (ehdotus tulisi voimaan jo 1.1.2025) mahdollista laatia esimerkiksi käsittelyaikaa laskevia laskureita, koska käsittelyajan laskentatapaa ei ole määritelty. Sen sijaan että rakennusvalvonnoissa työaika kuluisi rakentamislupien myöntämiseen ja käsittelyyn, aikaa kuluisi jatkossa yhä enemmän kirjaamiseen.  
2. Kielteiset rakennuspäätökset todennäköisesti lisääntyisivät, projektien aloittaminen viivästyisi: Kun esitetty kolmen kuukauden määräaika olisi lähestymässä, olisiko riskinä kielteisen päätösten lisääntyminen, jos luvan myöntämisen edellytykset eivät täyttyisi? Olisi nimittäin suuri riski jäädä arvioimaan, kenestä käsittelyn viivästyminen tosiasiallisesti johtuu, sillä uhkana olisi korvausvaade luvan viivästymisestä. Kielteiset päätökset aiheuttaisivat kaikille osapuolille ylimääräistä työtä.   
3. Kunnille tulisi korvausvastuu muiden viranomaisten lausuntojen viivästymisestä: Lausuntojen antoaika on esitetty lupakäsittelyyn sisältyväksi ajaksi, mutta esimerkiksi ELY-keskuksien lausuntoaika on useita kuukausia. Korvausvastuu viivästyksestä olisi kuitenkin kunnalla, riippumatta siitä, kuinka ripeästi asiaa olisi kunnassa edistetty.  
4. Lupamaksut nousisivat: Kasvaneita kustannuksia olisi kompensoitava mm. lupamaksuja korottamalla.  
5. Kuntien rakennusvalvonnat kärsivät jo nyt työvoimapulasta: Kunnista puuttuu kaavoittajia, rakennustarkastajia, kiinteistöinsinöörejä ja rakennuttajia sekä monia muita maankäytön, rakentamisen ja infrapalvelujen ammattilaisia. Esitys asettaisi entisestään lisäpaineita nykyisille työntekijöille ja toisaalta tarvetta lisäresurssille, eikä ainakaan lisäisi rakennustarkastajan työn houkuttelevuutta. Mikä on tässä tilanteessa järkevää ja vastuullista työajan käyttöä?  

Rakentamislain korjaussarjaa ei voida sellaisenaan hyväksyä  

Kenenkään etu ei ole, että hallintoa tehdään raskaammaksi tai että rakentamislain korjaussarjalla kasvatetaan kustannuksia. Rakentamislain korjaussarjassa esitetty muutos johtaisikin käytännössä joustamattomuuteen sujuvoittamisen sijaan.  

Kunnat tarvitsevat realistisen, kustannustehokkaan ja joustavan ratkaisun rakentamisluvista päätettäessä. Sen sijaan, että säädettäisiin tarkoista määräajoista, jonka puitteissa jokainen päätös pitäisi tehdä riippumatta hankkeen laajuudesta, vaativuudesta ja erityispiirteistä, oleellisempaa olisi joustava palvelu ja neuvonta sekä reaaliaikainen tieto rakennuslupien ja oman asian käsittelyajasta.