Kunnat ja kaupungit aktiivisia EU-hanketoteuttajia

Kunnissa ja kaupungeissa on vuosien mittaan toteutettu paljon erilaisia EU-rahoitteisia hankkeita, jotka ovat edistäneet niin TKI- ja yritystoimintaa kuin digitalisaatiota ja vihreää siirtymää sekä vahvistettu osaamista, osallisuutta ja työllisyyttä. Näitä teemoja on edistetty myös kansainvälisessä yhteistyössä Interreg-ohjelmien kautta.

Marraskuun lopulla pidetyssä Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 -ohjelman seurantakomiteassa tarkasteltiin EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelman toteutumaa. Kunnat ja kaupungit ovat vahvasti mukana toteuttamassa ohjelman tavoitteita. Tällä hetkellä kuntien osuus rahoitettaville hankkeille myönnetystä julkisesta rahoituksesta on reilut 12,8 %. Edellä olivat ainoastaan ammattikorkeakoulut (21 %) ja pienet yritykset (13 %).

Kuinka paljon kunnat ja kaupungit ovat EU-rahoitusta hyödyntäneet?

Tähän kysymykseen on haastavaa antaa yhtä lukua. Kuntaliiton harjoittelija Anna Anttila kokosi yhteen tietoja muutamista EU-rahoitteisista ohjelmista niin edelliseltä ohjelmakaudelta 2014-2020 kuin kuluvalta kaudelta 2021-2027. Mukana tarkastelussa olivat kansallisten rakennerahasto-ohjelmien ohella sekä alueiden väliset että valtioiden väliset Interreg-ohjelmat. Lähteenä on käytetty ohjelmien julkisia tietoja.

Tarkastelu keskittyy kuntien ja kuntataustaisten organisaatioiden saaman EU-rahoituksen määrän kuvaamiseen. Kuntataustaisista organisaatioista on tarkasteltu erityisesti elinkeinoyhtiöitä sekä koulutuskuntayhtymiä ja ammatillisia oppilaitoksia. Tulokset antavat suuntaa ja mittakaavaa sekä kiinnostavimmista teemoista että EU-rahoitusten määristä. Ohjelmakaudella 2014-2020 kaupungit ja kunnat rahoittivat osaltaan rakennerahastohankkeita n. 290 milj. eurolla. Summaa voi pitää merkittävänä panostuksena ohjelman tavoitteiden edistämiseen paikallistasolla.

EU:n alue- ja rakennepolitiikka uuden edessä?

EU valmistautuu antamaan esityksen uudeksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi kesällä 2025. Erilaisissa käynnissä olevissa keskusteluissa pohditaan tulevia eri politiikka-alojen kärkiä ja toteutustapoja. Koko monivuotisen rahoituskehyksen rakennetta ml. koheesio- eli alue- ja rakennepolitiikka nähdään tarpeelliseksi uudistaa. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on budjetista sekä koheesiosta ja uudistuksista vastaaville komissaareille antamissaan tehtäväkirjeissä tuonut esille tavoitteen siirtyä ohjelmaperusteisesta toiminnasta kohti politiikkaperusteista rahoitusta. 

Keskusteluissa on esillä myös ns. yhden kansallisen suunnitelman malli (Single Plan), joka kytkeytyisi entistä vahvemmin EU:n ohjausjaksoon ja maakohtaisiin suosituksiin. Kuntanäkökulmasta tämä malli mietityttää; kuinka kuntien ja kaupunkien näkemykset saadaan mukaan heti valmistelun käynnistyessä ja kuinka jatketaan pitkäjänteistä kehittämistyötä niin kasvun, osaamisen kuin osallisuuden vahvistamisessa. Kokonaisturvallisuus ja huoltovarmuus ovat uusia teemoja, jotka myös kytkeytyvät vahvasti paikallistason toimintaan.

Vaikka EU:n monivuotisen rahoituksen rakenteissa ei olisi tapahtumassa revoluutiota, on varauduttava siihen, että EU-rahoituksen painotuksissa ja sen hyödyntämisen tavoissa tulee muutoksia. Lähtökohtana tulee olla se, että tulevaisuutta rakennetaan yhteistyössä kuntien ja kaupunkien sekä alueellisten toimijoiden kanssa, tähänastinen vaikuttava kehittämis- ja investointitoiminta huomioiden.

Tutustu myös näihin:

Kuntaliiton ja maakuntien liittojen yhteinen kannanotto vuoden 2027 jälkeisen alue- ja rakennepolitiikan periaatteista (Uutinen 16.9.2024)

EU-rahoituksen hyödyntäminen kunnissa (PDF, 50 sivua)