Kunnat eivät ole lähteneet rajujen menoleikkausten tielle

Kuntien ja kuntayhtymien menokehitys on ollut viime vuosina yhtä vuoristorataa. Koronavuosina palveluiden toimintaedellytykset ja kysyntä vaihtelivat hyvin ennakoimattomasti ja voimakkaasti. Sen jälkeen vuonna 2023 sote-uudistus puolitti kuntien kokonaismenot. Ison miinuksen taustalla monet muut tekijät nostivat kuitenkin kuntiin jääneiden sivistyspalveluiden kustannuskehityksen ennätyskorkealle. Kuluvana vuonna menokehitystä on seurattu henkeä pidellen, sillä ennusteiden mukaan kustannuskehityksen pitäisi hidastua reippaasti. Ensi vuonna tahti kiihtyy jälleen, kun työttömyyden hoito siirtyy kuntien lakisääteiseksi tehtäväksi. 

Neljännesvuositilastot kertovat menokasvun hidastumisesta

Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä kuntien talouden tila synkkeni jyrkästi. Verohännät väistyivät, valtionosuudet laskivat ja toimintakulut kasvoivat yhä noin 5 prosentin vauhtia. Tilikauden tulos heikkeni ennätyksellisen jyrkästi. Tilanteen vaikeus näkyi myös Kuntaliiton talousbarometrissä, joka tiedusteli elokuun alkupuolella kuntien talousjohtajien tunnelmia tulevalle vuodelle. Näkymät olivat varsin synkkiä.

Tuoreimmista kuntatalouden tilastoista kuluvan vuoden kolmannelta vuosineljännekseltä on saatu ulos kuitenkin aikaisempaa positiivisempia tilastoja. Esimerkiksi kuntien ja kuntayhtymien tilikauden tulos on yli tuplaantunut alkuvuoden heikoista lukemista. Kohentuneen tilanteen taustalla vaikuttaa ainakin Tampereen ja Mikkelin yhtiöittämisiin liittyvät poikkeukselliset kertaerät, jotka ovat lisänneet alkuvuonna kuntien kirjanpidon satunnaisia tuloja. Kuntien taloutta on tukenut kuitenkin myös kuntakentän menokehityksen vaimentuminen. 

Kuntien menojen kasvu taittui jo puolivälissä vuotta lähelle 2 prosentin nousuvauhtia. Jopa kuntien henkilöstökulut kehittyivät maltillisesti, vaikka kesäkuulle ajoittuneet sopimuskorotukset nostivat palkkakustannuksia vuosikeskiarvona noin 3 prosentilla. Menokehityksen hidastumiseen on vaikuttanut ainakin kuntatyönantajan työttömyysvakuutusmaksun reipas, keskimäärin noin 0,9 prosenttiyksikön, alentuminen. Välillisiä kustannuksia laski myös työnantajan sairausvakuutusmaksun keveneminen. 

Välillisten kustannusten kevenemisen ohella kehitystä on avittanut myös pahimpien inflaatio- ja korkopiikkien väistyminen. 

Myös kuntien omilla talouden sopeutustoimilla on merkittävä rooli menokasvun hidastumisessa. Monissa kunnissa ja kaupungeissa on työstetty talouden tasapaino-ohjelmia jo noin vuoden päivät. Alkusyksyllä arvioitiin, että peräti kymmenesosa Suomen kunnista oli aloittanut yt-neuvottelut viimeisen kuukauden sisällä. Kuntien menojen kasvun hidastuminen loppuvuonna 2024 antaa viitettä siitä, että talouden tasapaino-ohjelmat ovat alkaneet vaikuttaa.

Menoleikkausten rooli vaihtelee kuntien sopeuttamistyössä

Kuntien talouden sopeuttamisohjelmien mittasuhteista ja sisällöstä on vaikea saada kokonaiskuvaa, sillä säästöistä päättäminen ja säästöjen toimeenpano on useimmiten pitkä ja moneen otteeseen muuttuva prosessi. Toisinaan kunnat myös informoivat talouden sopeutusohjelmien sisällöstä hyvin niukkasanaisesti. Tarkimmat tiedot kunnan päätöksistä saattavatkin löytyä vain kunnanvaltuuston pöytäkirjoista tai paikallisesta lehdistöseurannasta. Joskus taas säästöpäätökset toteutetaan hyvin yksituumaisesti ja avoimessa yhteistyössä kuntalaisten ja sidosryhmien kanssa.

Yleisten johtopäätösten vetäminen kuntien tuoreimpien sopeutustoimien sisällöstä ja vaikuttavuudesta on siis riskipeliä. Jotakin tilanteesta voi kuitenkin sanoa. Voimakkain pyrähdys kuntien käynnistämissä muutosneuvotteluissa on tältä erää päättynyt. Lähes kaikki ensi vuoden talousarviot on hyväksytty ja niihin liittyvä toteutus on laitettu liikkeelle. 

Kuntien tuoreimpia sopeutusohjelmia voisi luonnehtia siten, että kunnat eivät isossa kuvassa ole lähteneet erityisen rajujen menoleikkausten tielle. Suhteessa kuntien menotasoon säästöt ovat maltillisia, minkä lisäksi menoleikkaukset ovat useimmiten lieventyneet matkan varrella lasten ja nuorten palvelujen tukemiseksi. Toisinaan niihin ei ole ryhdytty lainkaan. Lisäksi menosäästöjen ohella sopeutusohjelmiin on sisällytetty tavoitteita myös vero- ja omaisuustulojen kasvulle, konsernirakenteen tehostamiselle sekä investoinneille. Talouden tasapaino-ohjelmien sisältö kuitenkin vaihtelee huomattavasti kaupunkien ja kuntien välillä. 

Esimerkiksi Vantaalla talouden alijäämään haetaan ratkaisuja hillitsemällä kulukehitystä pidemmällä aikavälillä ja odottamalla vetoapua suhdanteelta. Isojen ratikkainvestointien varjossa varaudutaan tuleviin talouden lisäsopeutustoimiin.

Lahdessa valtuutetut ovat päättäneet tuntuvasta 50 miljoonan euron talouden sopeutusohjelmasta vuosille 2024–2027. Useammalle vuodelle ulottuvan ohjelman säästötavoitteesta vain noin 13 miljoonaa euroa muodostuu toimintamenojen leikkauksista. Vajaat puolet siitä kohdistuu sivistyksen palvelualueelle. Valtaosa sopeutustoimista tavoittelee konsernin rahoitustulojen vahvistumista sekä verotulojen kasvua. 

Joensuussa nuorten ikäluokkien pienentyminen on mahdollistanut sen, että talouden sopeuttamisohjelmassa on kyetty hyödyntämään palveluverkon harventamisesta syntyviä menosäästöjä. Kaupunginvaltuuston linjausten mukaan palveluverkon ja palvelujen laadun säästöillä onkin useammalle vuodelle ulottuvassa sopeutusohjelmassa erittäin merkittävä rooli. Sopeutusohjelmaan sisältyy myös kertaluonteisia eriä sekä omistajaohjausta ja omaisuuden hallintaa, investointitasoa ja verotusta koskevia linjauksia. 

Kuopiossa talouden sopeuttamistyötä on tehty sote-muutosten ajamina jo pidemmän aikaa. Toimia on lisätty silloin, kun aikaisemmat linjaukset eivät ole ohjanneet taloutta riittävästi kohti tasapainoa. Nyt kaupunginvaltuusto on hyväksynyt yhteensä 35 miljoonan euron talouden sopeuttamisohjelman, jonka säästöistä osa saavutetaan kertaluonteisilla erillä. Etupainotteisesti toteutettavassa säästöohjelmassa menoleikkauksilla erityisesti palvelujen järjestämiseen ja hankintoihin sekä hallintoon on tuntuva rooli. 

Eroavaisuuksistaan huolimatta kuntien talousarvioista voidaan nostaa esiin myös yhteneväisyyksiä. Talouden tasapainottaminen on lähivuosina yksi kuntien kärkitavoitteita. Menoja hillitään ja verotus pidetään kilpailukykyisenä, mutta samalla palvelut pyritään pitämään laadukkaana. Tänä vuonna kuntien menojen hillintä on saanut vetoapua aiempaa matalammista välillisistä palkkakustannuksista. Ensi vuonna vastuu talouden sopeuttamisesta siirtyy yhä voimakkaammin kuntien harteille. Tässä kuntien ja kaupunkien talouden tasapainotusohjelmat ovat tehneet erinomaista työtä.