Kriisikuntamenettely on tunnettu ja tehokas tapa vaikeassa taloudellisessa tilanteessa kamppaileville kunnille

Kriisikuntien arviointimenettelyn on koettu edistävän kunnan talouden tasapainottamistoimia ja menettely koetaan toimivaksi keinoksi puuttua kunnan erityisen vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen. Palveluiden turvaamisen näkökulma jää kuitenkin arviointimenettelyssä pintapuoliseksi. 

Näin todetaan Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) tarkastuksessa kuntien arviointimenettelyn toimivuudesta. Maaliskuun 2024 lopussa julkaistu tarkastus on kattava yhteenveto menettelystä, jolla on laajasti vaikutusta talouden seurantaan ja päätöksentekoon kunnissa. Lisäksi tarkastuksen julkaisu juuri nyt, vuosi ennen hyvinvointialueiden ensimmäisten arviointimenettelyiden käynnistymistä, osoittaa kiitettävää ennakointikykyä valtiontalouden tarkastusviranomaiselta. 

Yleisin syy kriisikunnaksi päätymiseen on kunnan taseeseen kertynyt alijäämä  

Erityisen vaikeassa taloudellisessa tilanteessa olevan kunnan arviointimenettelyä, kuntakentällä tutummin ”kriisikuntamenettelyä”, on toteutettu vuodesta 2007 alkaen. Sen piiriin valtiovarainministeriön lempeän päättäväiseen ohjaukseen on joutunut tai päässyt yhteensä 41 eri kuntaa. Menettelyn lopputuloksena kunnalle on tyypillisesti suositeltu talouden tasapainottamisohjelman toteuttamista ja noin puolessa menettelyistä myös kuntajakoselvityksen käynnistämistä. Näistä 12 on johtanut yhden tai useamman kunnan kuntaliitokseen. 

Kriisikuntamenettelystä säädetään kuntalaissa. Arviointimenettelyn ytimessä on kriisikuntakriteeristö (kuvio 1). Valtiovarainministeriö voi käynnistää arviointimenettelyn, jos raja-arvot täyttyvät eli kunnan tai kuntakonsernin taseeseen kertyneet alijäämät ylittävät tai jos kunnan rahoituksen riittävyyttä ja vakavaraisuutta kuvaavat talouden tunnusluvut ovat kahtena vuonna peräkkäin täyttäneet lailla säädetyt raja-arvot. Yleisimmin kunnat ovat päätyneet menettelyyn taseeseen kertyneen alijäämän vuoksi. 

Kuvio 1. Arviointimenettelyn käynnistyminen.

Kuntien arviointimenettelyn 17 vuoden historian aikana kriteeristöä on muutettu säännöllisesti. Vuonna 2015 kriisikuntakriteerit ulotettiin koskemaan myös konsernista laskettavia tunnuslukuja. Vuonna 2019 kunnan vuokravastuut nostettiin velkakriteeriin omaan taseeseen investoinnin rinnalle ja varsinaisia kriisikuntamittareita väljemmät raja-arvot (keltaiset valot) tuotiin kunnille avuksi talouden analysointiin. 

Arviointimenettelyllä positiivinen vaikutus menettelyyn päätyneen kunnan talouteen 

VTV havaitsi tarkastuksessaan, että menettelyn jälkeen kunnan talouden tunnusluvut ovat parantuneet. Arviointimenettelyn tuotoksena tehdyissä kuntien talouden tasapainottamissuunnitelmissa suurimpia taloudellisia vaikutuksia on ollut omaisuuden myynneillä, veronkorotuksilla, konsernitason toimenpiteillä ja sote-palveluihin kohdistuvilla toimilla. 

Toisaalta VTV toteaa raportissaan, että kuntien itsehallinnollisesta asemasta huolimatta myös valtio on päätöksillään vaikuttanut merkittävästi taloudellisesti vaikeassa asemassa olevien kuntien tilanteeseen. Tämä voi näkyä arviointimenettelyssä myös lähivuosina, kun sote-uudistuksen tasauserät alkavat vaikuttaa yksittäisten kuntien tilinpäätöstiedoissa ja kriisikuntakriteeristössä vuodesta 2023 alkaen.  

Juuri nyt, kun kuntien talouden näkymät ovat heikentyneet ja useat kunnat ennakoivat kohtalaisia tai huomattavia talouden sopeutustoimia, konkreettisista talouden kestävyyttä vahvistamista toimenpiteistä ollaan kunnissa erityisen kiinnostuneita. Kriisikunnista ovat kiinnostuneita säännöllisesti myös kansainväliset luottoluokittajat osana julkisen talouden ja kuntatalouden tilan kokonaisarviointia. 

Kunnat pyrkivät välttämään kriisikriteerien täyttymistä 

VTV:n raportin mukaan kunnat seuraavat, vertaavat ja pyrkivät välttämään arviointimenettelyn kriteerien täyttymistä. Kuntapäättäjät tuntevat arviointimenettelyssä käytettävät talouden tunnusluvut, kriteerit sekä raja-arvot. Omat havaintoni tukevat tätä. Kunnissa tunnuslukujen kehitystä seurataan säännöllisesti erityisesti talousarvion ja tilinpäätöksen yhteydessä. On tärkeää, että kuntapäättäjät myös itse kokevat pystyvänsä omalla päätöksenteollaan vaikuttamaan arviointimenettelyn kriteerien täyttymiseen. 

Kuntien talouden kestävyyden arviointiin ei ole yksiselitteistä tapaa, saati tunnuslukua. Kriisikuntakriteeristö on tällä hetkellä laajin ja yleisimmin käytetty mittaristo, jonka perusteella talouden hyvyyttä ja huonoutta kunnissa arvioidaan. Kuten tähänkin saakka, on tärkeää, että tunnuslukuja ja raja-arvoja tarkistetaan kuntien toiminnan ja toimintaympäristön muuttuessa. Nykyisen hallituksen ohjelmaan sisältyy kirjaus kriisikuntakriteereiden tehokkuuden arvioinnista, mutta tarkempaa tietoa työn käynnistymisestä ei vielä ole.