Kohta kylmenee: Kuntatalouden tilaan luvassa muutos
Taas koittaa se aika vuodesta, kun talousihmiset kiirehtivät viime vuoden lukuja kasaan. Kuntien tilinpäätöksissä näemme nyt ensimmäisen sotettoman vuoden, kun sosiaali- ja terveys sekä pelastuspalvelut siirtyivät viime vuoden alusta hyvinvointialueiden vastuulle. Sote-uudistuksen aiheuttama sumu ei kuitenkaan ole vielä hälvennyt, viime vuoden tilinpäätösluvuista on odotettavissa poikkeukselliset.
Mikä tekee viime vuodesta erityisen?
Sote-uudistukseen liittyvä verorahoituksen siirto sekoitti viime vuoden talouslukuja. Verotuloihin vaikutti ylimääräisenä kertaeränä niin sanottu verohäntä* peräti 1,4 miljardin edestä, kun taas ylimääräisiä valtionosuuksia maksettiin jopa 0,5 miljardilla. Tarkentuneet sote-uudistuksen laskelmat poistavat nämä valtionosuudet kuntien taloudesta. Kertaluonteiset ja ylimääräiset verotulot sekä valtionosuudet parantavat näin ollen viime vuoden tulosta peräti 1,9 miljardilla eurolla. Siksi kunnat ovat nyt laatimassa viimeistä ylijäämäistä tilinpäätöstään.
Taloushaasteiden syventyessä kunnat joutuvat aloittamaan sopeutustoimet. Valtionosuuksien romahdus, hiipuva verokehitys, korkokulujen kasvu sekä ripeästi kasvavat palkat asettavat paineita tuleville vuosille. Vaikka viime vuoden talouslukujen odotetaan olevan poikkeuksellisen hyvät, synkät tulevaisuuden näkymät varjostavat jo kuntien taloussuunnitelmia. Lisäksi tulemme näkemään jopa kymmeniä kuntia, jotka ovat ajautuneet taloudellisiin vaikeuksiin jo viime vuoden aikana. Tämä kertoo kuntakentän eriytymisestä.
Kuntaliitto kokoaa kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätökset yhteen talouslukujen murskaamiseksi. Kattava analyysi julkaistaan tiistaina 6. helmikuuta.
Seuraa kuntatalouden superviikkoa:
- Torstai 1.2: Kuntaliiton veroennusteen julkaisu (koko maa)
- Perjantai 2.2: Kuntaliiton Talousbarometri julkaistaan
- Tiistai 6.2: Kuntaliitto julkaisee kuntien tilinpäätöstiedot
- Keskiviikko 7.2: Talous- ja rahoitusfoorumi käynnistyy (FCG)
*Verohännät ovat aiemmille vuosille kuuluvia verotuloja, jotka maksetaan kunnille viiveellä. Vuoden 2023 alussa maksetut verohännät koostuvat kunnallisveroista (1,2 miljardia) sekä yhteisöveroista (0,2 miljardia).