Kiistelty ennallistamisasetus hyväksyttiin monien vaiheiden jälkeen - Kuntaliitto tyytyväinen saavutettuun lopputulokseen

Ennallistamisasetus, jonka tavoitteena on pysäyttää luontokato ja parantaa laajasti luonnon tilaa, hyväksyttiin monien vaiheiden jälkeen tänään ympäristöministerien kokouksessa Luxemburgissa. Pitkään näytti siltä, että asetusehdotus ei saa neuvostossa tarvittavaa kannatusta taakseen, mutta tilanne muuttui Itävallan muutettua kantaansa viikonlopun aikana.  

Ennallistamisasetuksen prosessi on ollut vaiherikas. Asetusehdotuksesta saatiin tiukkojen keskustelujen jälkeen EU-tasolla kaikkia osapuolia tyydyttävä tulos parlamentin, neuvoston ja komission kolmikantaneuvottelujen tuloksena viime syksynä. Tämän epävirallisen sovun jälkeen parlamentin ja neuvoston tuli hyväksyä lopullinen teksti vielä virallisesti omissa käsittelyissään, ennen kun lainsäädäntö oli virallisesti hyväksytty ja voi astua voimaan.  

Parlamentti hyväksyi ennallistamisasetuksen omassa käsittelyssään helmikuussa, mutta ympäristöneuvoston kokouksen asialistalta ennallistamisasetus vedettiin pois maaliskuussa Unkarin muutettua kantaansa vastustamaan asetusta. Kannanmuutoksen myötä asetuksella ei ollut takanaan enää hyväksymiseen tarvittavaa jäsenmaiden enemmistöä. Puheenjohtajamaa Belgia yritti läpi kevään löytää ratkaisua asiaan, ja myös ennallistamisasetusta puolustavat maat lähettivät vastustaville maille vetoomuksen asetuksen hyväksymisen puolesta ennen Belgian puheenjohtajuuskauden viimeistä tänään järjestettyä ympäristöneuvoston kokousta. Myös kattojärjestömme CEMR vetosi ympäristöministereihin asetuksen hyväksymisen puolesta yhdessä kahdeksan muun allekirjoittajan kanssa. 

Neuvostossa ennallistamisasetuksesta päätettiin määräenemmistöpäätöksellä, ja määräenemmistö muodostuu 1) 55 prosentista jäsenmaista, eli käytännössä enemmistö muodostuu 15 jäsenmaasta, ja 2) 65 prosentista unionin väestöstä. Asetusta kannatti lopulta 20 jäsenmaata, joiden väkiluku edustaa 66,07% väestöstä. Kuusi maata, Suomi mukaan lukien vastusti esitystä ja Belgia pidättäytyi äänestämästä, mikä tarkoittaa käytännössä samaa kuin esityksen vastustaminen, sillä vain asetuksen puolesta annetut äänet lasketaan. Neuvoston kokouksessa moni jäsenmaa puhui sen puolesta, että asetuksen hyväksyminen on paitsi luonnon monimuotoisuuden edistämisen, myös unionin päätöksenteon uskottavuuden kannalta välttämätöntä. Tällä tarkoitettiin sitä, että uskottavuuden kannalta on tärkeää pitäytyä kolmikantaneuvotteluissa sovitussa lopputuloksessa.  

Ennallistamisasetus siis sai taakseen jäsenmaista tarvittavan enemmistön, mutta sitä vastustavat maat, Suomi mukaan lukien, kertoivat syyksi asetuksen vastustamiselle erityisesti sen aiheuttamat korkeat kustannukset. Kokouksessa Suomea edustanut ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen totesi puheenvuorossaan ennen äänestystä, että mikäli ennallistamisasetus hyväksytään, tulee tehdä kovasti töitä sen eteen, että edistetään kustannustehokkuutta ja asetuksen reilua ja tasapainoista toimeenpanoa. Mykkänen sanoi toivovansa, että komissio tekee töitä asian suhteen. 

Kustannukset ovat Suomen lisäksi myös monen muun ennallistamisasetusta vastustavan maan pääasiallinen syy vastustaa asetusta. Ympäristöministerien keskustelussa Suomen lisäksi ainakin Puola, Italia ja Unkari vetosivat ennallistamisasetuksen aiheuttamiin kustannuksiin. Kustannusten lisäksi myös asetuksen aiheuttama hallinnollinen taakka nousi keskustelussa huolenaiheeksi.  

Asetuksen toimeenpano toki aiheuttaa jäsenmaille kustannuksia. Sitä ei voida kiistää, ja kustannuksiin tulee suhtautua vakavasti. Kustannukset eivät kuitenkaan tulee katoamaan ja todennäköisesti vain kasvaisivat, jos luonnon monimuotoisuutta edistävää työtä lykättäisiin vuosilla eteenpäin. Lisäksi ennallistamistyön tekemättä jättämisen kustannuksia olisi mahdotonta arvioida. Pidämme Kuntaliitossa ennallistamisasetuksen läpimenoa tärkeänä etappina luonnon monimuotoisuuden eteen tehtävässä työssä, mutta olemme yhtä mieltä siitä, että on tärkeää toteuttaa asetuksen toimeenpano reilulla ja tasapainoisella tavalla.  

Suomessa monet kunnat tekevät jo itsenäisesti hyvää ja tärkeää työtä luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi. Luonnonsuojelualueiden perustamisen lisäksi kunnat suuntaavat maankäytön suunnittelussa rakentamista arvokkaiden luontokohteiden ulkopuolelle ja tuottavat tarvittavaa luontotietoa monimuotoisuuden edistämisen perustaksi paitsi kaavaselvityksissä myös laajemmissa kartoituksissa. Kunnat ovat myös aktiivisia kuntalaisten luontotietoisuuden lisääjiä. Luonnon monimuotoisuuden edistämistä toteutetaan kunnissa esimerkiksi torjumalla vieraslajeja, hallitsemalla hulevesiä, lisäämällä niittypinta-alaa ja muuttamalla nurmikkoja niityiksi, ja vahvistamalla viheralueita ja viherrakennetta maankäytön suunnittelussa. Tahtotila luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi on vahvaa ja tätä hedelmällistä työtä tulee jatkaa myös tulevaisuudessa.  

Hyväksyttyyn ennallistamisasetukseen saatiin kuntien ja kaupunkien kannalta hyviä muutoksia erityisesti kaupunkiekosysteemien ennallistamista koskevaan artiklaan, ja näiden muutosten myötä olemme Kuntaliitossa olleet valmiita hyväksymään saavutetun lopputuloksen. Kaupunkiartiklan lisäksi kunnille merkityksellisiä kysymyksiä ovat vesienhoitoon liittyvät ennallistamistoimet ja niiden organisointi. Kunnat ovat merkittäviä vesistökunnostajia ja vesistöjen puhtaus on kuntien toiminnalle ja taloudelle ja kuntalaisten hyvinvoinnille erityisen tärkeitä. Kuntien hyvän työn tueksi tarvitaan kuitenkin myös kehikko ja tavoitteet EU-tasolta. 

Olemme Kuntaliitossa tyytyväisiä siihen, että ennallistamisasetuksen hyväksymisen myötä kuntien ja kaupunkien tekemä merkityksellinen työ saa taakseen raamit ja suunnan. Me Kuntaliitossa vaikutamme jatkossakin sen eteen, että kuntien ja kaupunkien kannalta merkitykselliset kysymykset huomioidaan EU-tason lainsäädännön valmistelussa ja lainsäädäntöprosesseissa.