Kehysriihen päätöksellä painopiste siirtyy valtionosuuksista verotuloihin

Hallitus teki kevään kehysriihessä useita päätöksiä kuntien talouteen liittyen. Päätöksistä itseisarvollisesti suurin, noin 340 miljoonan muutos, oli ansiotulovähennyksen korvaaminen työtulovähennyksellä. Tämä siirtää nykyisin kuntaverotukseen kohdistuvia vähennyksiä pääosin valtion verosta tehtäväksi. Päätös vähentää kuntaverosta tehtäviä vähennyksiä ja siten parantaa kunnallisveron tuottoa. Tämä niin kutsuttu kunnallisveron efektiivisyyden parantaminen on kirjattu myös yhdeksi hallitusohjelman tavoitteista. 

Kuntien talouden ei kuitenkaan anneta vahvistua päätöksen myötä. Kuntien lisääntyviä verotuloja vastaava euromäärä 340 miljoonaa vähennetään kuntien valtionosuuden yhteydessä maksettavista verotulomenetysten korvauksista (850 milj. € vuonna 2024). Täten päätöksen voimaan tullessa ensi vuonna 2025 verotulojen lisäys ja valtionosuusmaksatuksen vähennys kumoavat toisensa ja muutos on kuntatalouden kannalta neutraali koko maan tasolla.  

Vaihtokauppa muuttaa verotulojen ja valtionosuuksien suhdetta 

Verovähennysten siirtäminen pois kuntaverotuksesta vahvistaa kaikkien kuntien kunnallisveron tuottoa. Tämä on hyvä asia, koska se vahvistaa kunnallista itsehallintoa kuntakoosta ja kuntatyypistä riippumatta. Päätöksen myötä efektiivinen veroaste koko maassa paranee arviolta noin 0,2 prosenttiyksikköä, mikä parantaa keskimääräistä tuloveroprosentin tuottoa arviolta noin 50 miljoonalla eurolla.  

Kun jatkossa entistä suurempi osa kunnan verorahoituksesta tulee kunnan omista verotuloista valtionosuuksien sijaan, kunnan omien verotulojen merkitys verorahoituksen kokonaisuudessa korostuu. Samalla valtion osallistuminen julkisten peruspalvelujen rahoitukseen pienenee. Voidaankin sanoa, että kaikkien kuntien omavaraisuus kasvaa ja valtionosuusriippuvaisuus vähenee.  

Vaihtokauppa on mielenkiintoinen. Vaikka uudistuksen voimaantullessa muutos ei lisää tai vähennä kuntien tuloja, ajan kuluessa päätös vaikuttaa eri tavalla erilaisissa kunnissa. Pidemmällä aikavälillä päätöksestä hyötyvät vahvan verotulon kunnat, joissa kunnallisveron tuotto on hyvä ja muutos täten lisää verotuloja valtionosuusvähennystä suuremmalla euromäärällä. 

Sote-leikkausten jatkuminen ja veromenetysten kompensaation vähennys pienentävät vuoden 2025 valtionosuutta 

Maanantaina 29.4. Kuntaliitto julkaisi ensimmäisen ennakollisen laskelman kuntien valtionosuuksista vuodelle 2025. Ensi vuonna TE-uudistus lisää kuntien valtionosuuksia 823 miljoonaa uudistuksen oletettua kustannusten nousua vastaavasti. Lisäksi kehysriihen päätös kompensoida sote-uudistuksen tarkistuslaskelmien takia tehtävää valtionosuusvähennystä 277 miljoonalla. 

Vuoden 2025 ensimmäisten ennakollisten valtionosuuslaskelmien julkaisu aiheutti kuitenkin myös pettymyksiä. Vaikka TE-rahoitus ja kehysriihen päätös sote-leikkauksen osittaisesta kompensaatiosta on sisällytetty lukuihin, verotulomenetysten kompensaatioiden pienennys ja sote-uudistuksen loppulasku johtavat osalla kunnista valtionosuuden vähenemiseen vuodesta 2024 vuoteen 2025. 

Päätös vähensi valtionosuusuudistuksen pelimerkkejä 

Ministeri Ikonen on käynnistänyt valtionosuusuudistuksen, jonka on määrä tulla voimaan 1.1.2026. Uudistuksen ensimmäisiä kuntakohtaisia laskelmia odotetaan julkaistavaksi jo ennen syyskuun budjettiriihtä. Kehysriihipäätös vaihtokaupasta verotulojen ja valtionosuuksien välillä pienentää valtionosuusuudistuksessa kuntien välillä uudelleen jaettavaa euromäärää 340 miljoonalla, noin -8 prosenttia.  

Kehysriihen päätös verotulojen ja valtionosuuksien painotuksen muuttamisesta vähentää valtionosuusuudistuksen pelimerkkejä. Vaikka valtionosuusuudistus on vasta tekeillä selvityshenkilöiden työpöydällä, käytännössä tämä yksittäinen kehysriihipäätös vaikuttaa merkittävästi valtionosuusuudistuksen mahdollisuuksiin.