Hyvinvointikertomus tekoälyn haltuun? - miten tekoälyä voi hyödyntää terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä

Tuskin kukaan meistä on voinut välttyä tekoälyyn liittyvästä keskustelusta. On selvää, että myös keskustelu tekoälystä ja sen hyödyntämisestä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä on syytä aloittaa viimeistään nyt.

Tekoälyn tuomat mahdollisuudet ovat viimeisen vuoden aikana nousseet keskusteluun yhä kiihtyvään tahtiin. Vielä ennen koronapandemiaa käydyissä keskusteluissa tekoälystä ei nähty ratkaisua vaikkapa hyvinvointiraportoinnin haasteisiin, mutta tilanne on muuttunut nopeasti. Vaikka tekoäly ei taivu hyvinvointiraportin tekemisen koko ratkaisuksi, voi se kuitenkin toimia apuna. Kehitys kehittyy tässäkin.

Tulevaisuudessa tekoälyn avulla saattaa olla mahdollista ennakoida ja ennustaa tulevia hyvinvointihaasteita. Tekoäly voisi havaita heikkoja signaaleja jo hyvissä ajoin. Kun jokin hyvinvoinnin indikaattori lähtee laskemaan tai nousemaan, voisi tekoäly osata varoittaa meitä ajoissa seurauksista. 

Tekoäly on hyvä renki, mutta huono isäntä

Nopeus ja toisaalta kyky kerätä tietoa suurista massoista on yksi tekoälyn suurimmista hienouksista. Toisaalta tässä piilevät myös ongelmat, sillä tekoäly ei lähtökohtaisesti erota luotettavaa epäluotettavasta tai oikeaa väärästä. Tekoäly onkin hyvä renki, mutta huono isäntä. 

Kaksi tärkeää asiaa tekoälyn hyödyntämisessä ovat osaaminen ja oman työn johtaminen. Tekoälyä hyödyntävän tulee osata tulkita ja tarkastaa aineistoja, joita tekoälyn avulla tuotetaan. Asiantuntemusta ei voi siirtää tekoälyn haltuun. 

Toinen näkökulma on työn johtaminen ja prosessin ymmärtäminen. Niin houkuttelevana kuin vaikkapa hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman ulkoistaminen tekoälyn avulla tehtäväksi vaikuttaakin, on muistettava, että ihmisen on vastattava prosessista ja tehtävä johtopäätökset. Sitä ei voi ulkoistaa tekoälylle. 

Tekoälyä pystyy hyödyntämään, se voi luoda ratkaisumalleja tai muutoin auttaa asioiden hahmottamisessa, mutta se ei voi tehdä päätöksiä niiden puolesta, jotka on valittu päätöksiä tekemään.

Mihin tekoäly on hyvä väline?

Tiedon louhinta ja analysointi helpottuu etenkin suurissa kokonaisuuksissa. Voisiko tekoälyä hyödyntää hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä siihen, että sen avulla voisi laatia esimerkiksi yhteenvetoja tutkimustuloksista, kerryttää kansallista tietoa tai tehdä vertailuja ulkomaisiin toimintamalleihin?

Tai voisiko kuntien hyvinvointikertomuksia analysoida esimerkiksi hyvinvointialueella tekoälyn turvin? Tekoäly voisi tulla apuun myös silloin, kun johdolle tarvitaan tiivistettyä materiaalia hyvinvoinnin ja terveyden saralta päätöksenteon tueksi.

Pohjatiedon keruussa apuväline onkin oivallinen. Tiedon analysointi ja hyödyntäminen vaativat kuitenkin osaamista. 

Kun puhutaan tekoälyn hyödyntämisestä, tulee kuitenkin muistaa muutama varaus. Tekoäly kerää ja kerryttää materiaalia myös epäluotettavasta aineistosta. Se myös tallentaa kaiken, myös virheemme. Eli oman työmme virheetkin siirtyvät eteenpäin. Toinen keskeinen seikka on tietosuoja. Ne henkilötiedot, joita syötämme tekoälylle, ovat sen jälkeen vapaasti käytettävissä. Eli henkilötietojen käsittelyyn ja niiden pohjalta tehtyihin analyyseihin tekoäly on varsin huono renkinäkin.

Meillä on selvästi tarve yhteiselle kansalliselle keskustelulle yhdessä kuntien kanssa siitä, minne haluamme tietoisesti viedä tekoälyn hyödyntämistä hyvinvointiraportoinnissa ilman että tekoäly vie meitä. Minkälaisia kokeiluja kunnat ovat tehneet ja millaisia hyviä käytäntöjä voisimme jakaa.