Haluatko johtaa kuntaasi kestävästi? Kolme pointtia.

Oletko pohtinut, miten saisit johdettua kuntaasi siten, että sen elin-, veto- ja pitovoima kasvavat? Keskusteletteko organisaatiossanne siitä, miten kuntanne perustekemistä saataisiin parannettua? Vastaus voi löytyä Agenda2030:n kestävän kehityksen tavoitteiden viitekehyksestä ja sen seitsemästätoista kestävän kehityksen tavoitteesta (sustainable development goals eli SDG)! 

Suomalaiset kunnat tekevät vaikuttavaa kestävän kehityksen työtä. Mitkä ovat edellytykset sille, että kuntia johdetaan kestävästi? Näin kunnat vastasivat kuntien kestävyystyötä luodanneeseen Agenda2030-kyselyymme.

1. Resurssit

Yksinkertainen ratkaisu kestävyyden ylläpitoon ja vahvistamiseen on varata sille henkilöresurssi, eli joku, joka työkseen pitää huolta siitä, että kunnan tekeminen on kestävän kehityksen mukaista. Mitä suurempi organisaatio, sen enemmän kestävän kehityksen asiantuntijalla on tekemistä.

Kuntien kestävyystyötä on esimerkiksi kunnan toiminnan ja johtamisen kehittäminen kestävämmäksi, kestävyysymmärryksen lisääminen koulutuksin, työpajoin ja SDG-työkaluja hyödyntäen sekä kestävyystyön raportointi ja kytkentä strategiaan. Jotta koordinaatio olisi linjakasta, koordinoivien henkilöiden on hyvä keskustella kestävyyden ulottuvuuksia työssään edistävien henkilöiden kanssa esimerkiksi koordinaatioryhmän puitteissa. 

Kestävän kehitys edellyttää systeemistä muutosta ja muutosjohtamista eli kuntaorganisaation valmistamista kestävyysmurrokseen.. Muutos vaatii sekä organisaation sisäistä oppimista että kehittämistyötä, jotka tulee resursoida. Kaikki kunnat joutuvat ennemmin tai myöhemmin vastaamaan toimintaympäristön moninaisiin muutoksiin, joten niihin valmistautuminen ja organisaation vahvistaminen kannattaa.  

2. Kytkentä kunnan hallintoon

Ilman kestävän kehityksen kytkentää kunnan hallintoon jäävät resurssit osin hyödyntämättä. Suuressa määrässä suomalaisia kuntastrategioita on kytkentä kestävään kehitykseen, mikä tarkoittaa, että kestävä kehitys näkyy strategiatekstissä sekä sisällöllisesti että temaattisena elementtinä kunnan toimintaa läpileikkaavasti.

Kestävyysnäkökulma ohjaa osaltaan strategisia valintoja ja strategiaa toteuttavien ohjelmien sisältöä. Strategian jalkauttamisen ja strategiaa toteuttavien ohjelmien kautta kestävyydellä on organisaatioissa tiivis yhteys kaikkeen tekemiseen.

3. Sanoittaminen paikalliseen kontekstiin

Strategiakytkentä ei yksin riitä menestyksekkääseen kestävyysjohtamiseen, jos poliittinen priorisointi ja sitoutuminen puuttuvat. Kunnat tunnistavat kestävyyden oleelliseksi vaikuttimeksi kaiken työnsä kannalta, mutta kestävä kehitys jää helposti etäiseksi ja ylätasoiseksi. 

Kuntien kannattaakin sanoittaa kestävän kehityksen tavoitteet omaan paikalliseen konstekstiinsa järkeenkäyviksi ja täydentää näin räätälöidyllä kestävyysjohtamisella kunnan vahvuuksia. Kun kestävyys ymmärretään kunnassa sen omista lähtökohdista käsin, omistajuus kestävän kehityksen työstä vahvistuu ja myös resurssointi helpottuu.