Hallituksen outo diili

Hallitus on viemässä jääräpäisesti läpi hankintalain muutosta, jolla rajoitetaan merkittävästi kuntien mahdollisuutta käyttää omia yhtiöitä palvelutuotannossaan. Kunnan tulisi omistaa vähintään kymmenen prosenttia yhtiön osakkeista voidakseen käyttää sen palveluja. Esimerkiksi markkinoiden toimivuutta valvova Kilpailu- ja kuluttajavirasto ei kannata ehdotettua kategorista ehdotusta, ja kunnissa hanke herättää suurta hämmästelyä.

Jos suunnitelma toteutuu, sääntely lienee Euroopan tiukin. Prosenttivaatimus tarkoittaa käytännössä sitä, että yhtiötä voisi käyttää aina alle kymmenen omistajaa, koska omistusosuudet tuskin jakautuvat tasan eri kokoisten kuntien kesken.

Harva tunnustaa hallitusohjelman tavoitetta julkisesti omakseen, mutta jostain syystä ei ole halua tarkastella asiaa uudestaan. Mieleen tulee menneiden vuosikymmenten hämyinen kabinettikulttuuri. Kuntien ja veronmaksajien rahojen käytöstä on sovittu näiden yli ja ohi. Muutaman ison yrityksen kassa tulee epäilemättä kilisemään lähivuosina komeasti veronmaksajien kustannuksella.

"Muutaman ison yrityksen kassa tulee epäilemättä kilisemään lähivuosina komeasti veronmaksajien kustannuksella."

Sääntely tulee iskemään kovaa esimerkiksi kuntien ict-palveluihin ja monella toimialalla pieniin kuntiin. Jätehuollon kohtalo ei myöskään vaikuta huolettavan. Suomeksi sanottuna lähes kaikki kunnat kuuluvat tässä harjoituksessa niiden kuntien kategoriaan, joiden täytyy miettiä toimintaansa aivan uudelta pohjalta.

Samaan aikaan kun valtion erityistehtäväyhtiöiden monopoliasema betonoidaan lainsäädännöllä, kuntien ja hyvinvointialueiden mahdollisuuksia valita eri palveluvaihtoehtojen välillä toiminnan tehostamiseksi ja kehittämiseksi rajoitetaan.

Keskusteluissa on nostettu erilaisia kompromisseja, mutta jostain syystä ne eivät tunnu kelpaavan. Hallitusohjelmakirjauksesta halutaan pitää kiinni, vaikka yhä selvemmäksi on käynyt, että kirjaus ei sellaisenaan ole todellisuudessa toteutettavissa ja johtaa kalliiseen hallintoharjoitukseen.

Kunnat käyttävät paikallisia ja kansallisia markkinoita laajasti. Tämä on ehdottomasti järkevää. Kuntien yhtiöillä on kuitenkin oma tärkeä roolinsa. Ne kilpailuttavat nytkin omat hankintansa ja hyötyvät markkinoista. Muutoksen myötä ostajakenttä tulee olemaan hajanaisempi ja heikompi. Tavoitteena on myyjän markkinat.