Faktoja kunnallisveroista vuonna 2024: kokonaisuutena kuntien verot kiristyvät maltillisesti

Tiesitkö, että Suomen kireimmät kuntaverottajat sijaitsevat nyt Ahvenanmaalla? Tämä yllättävä tilanne johtuu siitä, että sote-uudistus laski vuoden 2023 alussa kaikkien Manner-Suomen kuntien tuloveroprosenttia 12,64 prosenttiyksiköllä, mutta muutos ei koskenut Ahvenanmaata. Ahvenanmaalla kuntaverotus niin kuin sote-palvelujen järjestäminen pysyivät ennallaan. Kuntaverojen keskiarvolukuja tarkasteltaessa Manner-Suomen ja Ahvenanmaan erot tuleekin pitää mielessä. 

Vuosi 2023 oli historiallisen poikkeuksellinen verovuosi, mutta niin on myös vuosi 2024. Tällä kertaa kaikkien Manner-Suomen kuntien piti sote-uudistuksen jäljiltä vähintäänkin pyöristää kunnallisveroprosentti kymmenyksen tarkkuuteen. Siten esimerkiksi Hattula päätti laskea kunnallisveroprosenttinsa 8,11:sta 8,1 prosenttiin, kun taas Hartola nosti tuloveroprosenttinsa 8,86 prosentista 8,9 prosenttiin. Muutos merkitsi ennätyspaljon veromuutoksia Manner-Suomeen.

Vastaavia veroprosentin pyöristyksiä tehtiin yhteensä 169 kunnassa, mikä suhteutettuna koko kuntakenttään kattaa Manner-Suomesta reilusti yli puolet. Valtaosa muutoksista oli pyöristyksiä ylöspäin. Kuntaliiton analyysissä vuonna 2024 veroprosentin pyöristyksiä lähimpään kymmenykseen ei pidetty varsinaisina veronkiristyksinä tai veroprosentin laskuina. Sen sijaan pyöristyksen ylittävät muutokset ovat niin sanottuja tosiasiallisia veromuutoksia. 

Pyöristyksen ylittäviä korotuksia tehtiin yhteensä 88 kappaletta. Tyypillisin korotus oli 0,54 prosenttiyksikköä, johon päädyttiin 13 kunnassa. Suurin korotus oli 1,29 prosenttiyksikköä ja asukasmäärältään suurimmat korottajat ovat Jyväskylä ja Kouvola. Manner-Suomen maakunnista lukumääräisesti eniten korottajia kasaantui Pohjois-Pohjanmaalle ja kuntakokoluokista pieniin, alle 5000 asukkaan kuntiin. Vähiten korotuksia tehtiin maakunnista Kymenlaaksossa ja isoimmissa kuntakokoluokissa.  

Ykkössyynä kunnallisveronkiristysten takana ovat kunnan heikentyneet taloudelliset näkymät, johon kunnan on vastattava erilaisin sopeutustoimin. Kuntien talouden suunnittelua myllersi vuoden 2023 aikana lukuisat yllätykset sote-siirtolaskelmissa. Valtaosalla kuntia tarkistukset pienensivät tulevien vuosien valtionosuuksia, kun vuoden 2022 sote-kustannukset tarkentuivat ylöspäin tai kun lopullinen verotus vuodelta 2022 valmistui. Valtionosuuksien pienentyminen alleviivaa sitä sote-uudistuksen seurausta, että kunnat ovat tulevaisuudessa aikaisempaa riippuvaisempia omista verotuloistaan.

Näistä lähtökohdista huolimatta 42 kuntaa laskee vuonna 2024 kunnallisveroprosenttiaan pyöristystä enemmän. Lukumäärä on historiaan peilaten varsin suuri. Tyypillisin muutos on kuitenkin -0,06 prosenttiyksikköä, joten kunnallisveroprosentin muutokset alaspäin olivat varsin pieniä. Pieniä veroprosentin laskuja tai pyöristyksiä alaspäin tehtiin erityisesti suuremmissa kaupungeissa. Korkein kunnallisveroprosentin lasku tehtiin Tervolassa: -0,46 prosenttiyksikköä.

Vuoden 2024 kuntaveromuutoksia hallitsi siis lukuisat muutokset ylös ja alas. Toisaalta muutosten taloudellinen merkitys on nettona erittäin maltillinen, sillä muutoksilla kerätään kuntien kassaan vain noin 90 miljoonaa lisäeuroa. Se on vain vajaat yksi prosenttia kunnallisveron määrästä ensi vuonna. Muutosta voidaan havainnollistaa myös Manner-Suomen keskimääräisellä kunnallisveroprosentilla, joka nousee 0,09 prosenttiyksikköä asettuen 7,46 prosenttiin. Kunnat eivät olekaan himoverottajia. Veroprosentin kiristäminen on kunnissa hyvin usein se vihonviimeinen sopeutuskeino. Valtaosa sopeutuspaineista toteutetaan menosäästöillä. Niin myös vuonna 2024.

Pienten kuntien muita kuntia isommat veronkorotukset herättävät kuitenkin varoituskellot soimaan. Jos veronkorotukset ovat toistuvia ja niiden taustalla on tulojen ja menojen pysyvä rakenteellinen epätasapaino niin kunnan päätöksenteon on herättävä tähän sointiin. Veronkorotukset eivät yksinään korjaa tasapainoa, jos kunnan asukasluku vähenee ja tulotaso matala. Kunnan tulopohja ei voi ripustautua kestävällä tavalla myöskään yksittäiseen yritykseen, toimialaan tai tulomuotoon, kuten kiinteistöverotuloihin esimerkiksi tuulivoimasta.

Näkemystä tulevaisuuden haasteista ja päätöksentekokykyä pitää olla, jotta talouden tasapaino saadaan kestävälle pohjalle. Kuntaliiton parin vuoden takainen julkaisu listaa joitakin esimerkkejä tasapainottamiskeinoista. Sen julkaisemisen jälkeen toimintaympäristö on jatkanut muutostaan yhä nopeammin ja säästötarpeet koskevat koko yhteiskuntaa. Tässä kaikkien kuntien on näytettävä kyntensä. Yhteistyö on voimaa.  

Kuntien veroprosentit 2024 (pdf, 19 sivua)