EU-vaalit ratkaisemassa kuntien tulevaisuuden suuntaa

Tällä viikolla käytävissä europarlamenttivaaleissa valitaan mepit seuraavalle viisivuotiskaudelle 2024-2029. Ennakkoäänestys on kotimaassa parhaillaan käynnissä ja sunnuntaina virallisen vaalipäivän iltana saamme jo jännittää vaalien alustavia tulostietoja. 

Ennakoimme tulevalle europarlamentin enemmistökoalitiolle kahta todennäköistä vaihtoehtoa; joko Euroopan kansanpuolueen (EPP), sosialistien (S&D) ja liberaalidemokraattien (Renew) muodostamaa enemmistökoalitiota tai laitaoikeiston vaalivoittoa (ECR ja ID -ryhmät) ja sitä myötä syntyvää todennäköisen keskustaoikeistovetoista parlamenttia. Tulevan europarlamentin kokoonpano ja enemmistökoalition muodostuminen on kuntien kannalta merkittävä kysymys, sillä tulevan parlamentin poliittinen agenda on osaltaan ratkaisemassa kuntien kannalta keskeisten politiikkalohkojen tulevaisuutta.

Vaalien alla esiin noussut sosiaalidemokraattien vastahakoisuus yhteistyölle EPP:n kanssa tosin horjuttaa ennakkoasetelmia. Nykyisen enemmistökoalition yhteistyö on sujunut viime vuosina hyvin, mutta S&D-ryhmän johtaja Iratxe García Pérez ilmoitti toukokuussa, ettei yhteistyötä EPP:n kanssa ole mahdollista jatkaa EPP:n ollessa avoin yhteistyölle äärioikeiston kanssa. Mikäli nykyinen enemmistökoalitio Pérezin ilmoituksesta huolimatta jatkaisi, on todennäköisempää, että etenkin vihreistä ja vasemmistosta nouseva poliittinen paine voisi nostaa komission agendalle myös ilmasto- ja ympäristö-politiikkaa. Jos taas laitaoikeisto saa rivinsä yhteen ja merkittäviä voittoja jäsenmaissa, on todennäköistä, että EPP suurimpana ryhmänä nojaa oikealle ja keskittyy vähemmän päättyvällä kaudella paljonkin parjattuun ilmastopolitiikkaan ja vihreään siirtymään.

Tulevien vaalien tulosennusteissa on ennakoitu äärioikeiston vaalimenestystä, mutta ennusteiden realisoituminen todelliseen äänestyskäyttäytymiseen ei ole kiveen hakattu. Kaksissa edellisissä EU-vaaleissa vuosina 2014 ja 2019 povattiin suurta äärioikeiston voittokulkua, mutta sitä ei tapahtunut kummallakaan kerralla. On kuitenkin melko varmaa, että sekä vihreät että liberaalit tulevat menettämään paikkoja näissä vaaleissa. Tällä hetkellä Politico ennustaa vihreille 30 paikan menetystä ja Renew-ryhmälle 26 paikan menetystä nykyisestä.

Parlamenttivaalien tulos otetaan huomioon Euroopan komission puheenjohtajan valinnassa. Mikäli Euroopan komission nykyinen puheenjohtaja, jatkokautta tavoitteleva Ursula Von der Leyen (EPP, Saksa) jatkaa komission puheenjohtajana, jää nähtäväksi, syntyykö aiotulle strategiselle agendalle vastavoimia parlamentissa. Vihreiden määrän vähentyessä heidän yhteistyökykynsä mitataan takuuvarmasti. Sosialistien (S&D) ja liberaalidemokraattien (Renew) ääni tulee olemaan keskeinen ilmasto- ja ympäristötyön jatkamiselle. Lisäksi herää kysymys siitä, mitä Euroopan teollisuuden, kaupan ja julkisen sektorin edustajat ajattelevat mahdollisesta poukkoilevasta ilmasto-politiikasta. Komission on määrä esittää nyt jo tiedonannon muodossa esitettyjen 2040-ilmastotavoitteiden tueksi lainsäädäntöä vuonna 2026. Tavoite edellyttäisi EU:n hiilidioksidipäästöjen vähentämistä 90 % vuoden 1990 tasosta matkalla kohti hiilineutraalia unionia vuoteen 2050 mennessä.

Nykyisen asetelman valossa on luvattu, että tulevalla kaudella keskitytään tällä kaudella valmistellun vihreän ja digitaalisenkin siirtymän lainsäädännön toimeenpanoon jäsenmaissa. Tulevaisuus näyttää, miten ilmasto- ja ympäristötyötä jatketaan seuraavan kauden poliittisessa keskustelussa ja mitä komission ennakoima toimeenpanoon keskittyminen käytännössä tarkoittaa. Totuushan on, että toimeenpano tapahtuu mitä suurimmassa määrin alue- ja paikallistasolla. Suomessa vastuuta kantavat erityisesti kunnat esimerkiksi maankäyttöön, kaavoitukseen ja luvituksiin liittyvissä investointi- ja ympäristökysymyksissä. Myös muut vihreään siirtymään liittyvät lainsäädäntöhankkeet liittyen esimerkiksi energiatuotantoon, rakennusten energiatehokkuuteen, liikenteeseen, maankäyttöön, lupaprosesseihin, julkisiin hankintoihin ja vesihuoltoon vaikuttavat kuntiin ja kuntalaisten arkeen.

Kuntaliitto vaikuttaa sen puolesta, että EU-tasolla asetetaan jatkossakin päästövähennystavoitteet ja tuetaan kustannustehokasta energia- ja ilmastotyötä kuntien ilmastotyön tukemiseksi. Samalla on tärkeää huomioida jäsenmaiden erityispiirteet ja paikalliset olosuhteet, sekä lainsäädäntöaloitteiden vaikutukset paikallistasoon ja kuntatalouteen. Tuemme sitä, että kunnille annetaan aikaa nykyisen ja tulevan lainsäädännön toimeenpanoon ja seurantaan. Lisäksi on tärkeää, että kuntien itsehallinnollista roolia maan-käytössä ja kaavoituksessa kunnioitetaan ja taataan vakaa sääntely-ympäristö sekä huolehditaan lakien yhteisvaikutusten arvioinnista. Näin varmistetaan, että kunnat voivat saavuttaa vihreän siirtymän tavoitteet.

Kuntien ja jokaisen meidän, kuntalaisten, kannalta keskeisten politiikkalohkojen tulevaisuuden määrittelyssä parlamenttivaalit ovat merkittävässä roolissa. EU-vaalit ovat kuntavaalit, sillä kunnissa kohdataan ensimmäisenä globaalit ilmiöt ja haasteet.

Tutustu Kuntaliiton EU-vaalikauden viesteihin.