EU-vaaleissa punnitaan myös kuntien tulevaisuus

 Kirjoitus julkaistu ensimmäisen kerran Kuntalehdessä 29.5.2024.
 

Miksi juuri sinun kannattaisi olla kiinnostunut siitä mitä Euroopan unionissa tapahtuu? Millä tavoin kuivalta kalskahtavat EU-lainsäädäntö ja EU-politiikka vaikuttavat siihen, mitä kuntatasolla Suomessa päätetään?

Olemme nostaneet kuluneen kevään aikana esiin kysymyksen, ovatko EU-vaalit myös kuntavaalit? Mielestäni tämä on ajatus, jolle jokaisen meistä tulisi antaa edes muutama minuutti kallisarvoisesta ajastaan. Ai miksi?

Kesäkuun EU-vaaleissa määritellään niin Euroopan kuin kuntien ja kaupunkien suuntaa tulevalle EU:n 5-vuotiskaudelle ja siitä eteenpäin. Uuden Euroopan parlamentin myötä valitaan myös uusi Euroopan komissio, jonka strateginen ohjelma linjaa Suomessakin tehtävää politiikkaa pitkälle tulevaisuuteen. Vaalit ovat lisäksi historiallisen tärkeät, kun otetaan huomioon kaikki ne globaalit ja paikalliset haasteet, joita olemme viime vuosina kohdanneet.

Kuntaliiton selvityksen mukaan noin puolella kuntien asioista on EU-kytkös, ja kaupunkiympäristön toimialalla EU-asioiden osuus on jopa 76 %.  Jo nämä itsessään ovat syitä, miksi EU-päätöksenteon tulisi kiinnostaa meitä kaikkia. EU:n vaikutus kuntiin on tosiasiallisesti merkittävä.  Suurimmat EU:n vaikutukset kunnissa liittyvät hankinta- tai kaavoituspäätöksiin. Toisin sanoen EU:n vaikutukset kuntiin voidaan myös analysoida elinvoimanäkökulmasta: mitä enemmän kunnassa rakennetaan tai kaavoitetaan, sitä suuremmat ovat myös EU:n vaikutukset. Lisäksi EU:n vaikutus kuntiin on erityisen suuri Suomessa ja muissa Pohjoismaissa, joissa kuntien tehtäväkenttä on laaja. Onkin selvää, että Suomessa kunnat ovat EU-lainsäädännön toimeenpanijoita sekä aktiivisia toimijoita esimerkiksi vihreässä ja digitaalisessa siirtymässä.

Esimerkkinä kuntien aktiivisuudesta vihreän siirtymän toteuttamisessa voidaan nostaa kuntien ilmastotyö. Kuntaliiton selvityksen mukaan jo 90% suomalaisista asuu kunnassa, jolla on ilmastotavoite. Tyypillinen kuntien ilmastotavoite on vuonna 2030, kun taas Suomen tavoite on vuodessa 2035 ja EU:n vuonna 2050.

Harva tulee ajatelleeksi, että EU on läsnä meidän jokaisen arjessa. Zoomataanpa kohti konkretiaa: miten sinun kuntasi järjestää vesi-, energia- tai jätehuollon? Entäpä liikenteen sähköistyminen tai joukkoliikenteen järjestäminen, miten näitä hoidetaan? Onko rakennuskanta energiatehokasta tai minkälaista maankäytön suunnittelua tai kaavoitusta teillä tehdään? Lisäksi EU:lla on merkittäviä kuntavaikutuksia esimerkiksi aluepolitiikan, maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan sekä digilainsäädännön kysymysten saralla.

Kaikkiin näihin EU vaikuttaa lainsäädäntöohjauksen kautta, joka vaikuttaa suoraan tai välillisesti kuntien ja kaupunkien ydintehtävien järjestämiseen. EU-lainsäädäntö ohjaa sekä kansallista lainsäädäntöä että kuntien toimintaa joko sitovan asetusmuotoisen lainsäädännön kautta, tai jäsenmaille liikkumatilaa antavien EU-direktiivien kautta. Parhaimmillaan EU-ohjaus voi turvata puhtaan, viihtyisän ja luonnoltaan monimuotoisen elinympäristön kuntalaisille sekä vihreän ja digitaalisen siirtymän toimintamahdollisuudet yrityksille.

Lisäksi EU-rahoituksen kautta voidaan pilotoida EU-hankkeita, joiden avulla voidaan edistää esimerkiksi maahanmuuttajien kotoutumista tai alueen yritystoiminnan kehittämistä, joilla on positiivisia vaikutuksia kuntien elinvoimaisuuteen.

Kuntien ja kaupunkien näkökulmasta onkin tärkeää, että EU:ssa tehtäisiin myös jatkossa ihmistä lähellä olevaa politiikkaa. Vihreä ja digitaalinen siirtymä, taistelu ilmastonmuutosta ja luontokatoa vastaan, työperäisen maahanmuuton ja kotoutumisen edistäminen sekä investointien mahdollistaminen ovat kaikki kuntien elinvoimaa edistäviä tekijöitä. Myös ihmisoikeuksien, oikeusvaltioperiaatteen ja lähidemokratian toteutuminen ovat peruspilareita kuntien onnistumisessa tehtävissään. Meidän tulisi tavoitella erityisesti näitä asioita EU:ssa, jotta meillä kunnissa kaikilla olisi mahdollisuus elää hyvää ja merkityksellistä elämää. On siis selvää, että EU-parlamenttiin valittavat europarlamentaarikot tulevat olemaan myös kuntien ja kaupunkien edustajia.

On tärkeää, että meillä on meppejä, jotka ymmärtävät paikallistason roolin ja tehtävät suomalaisessa yhteiskunnassa. Tämä siksi, koska kaikkea politiikkaa tehdään ihmisille: sinulle ja minulle, läheisillesi ja jokaiselle. Myös heille, joilla ei ole ketään.

Siksi meillä jokaisella onkin oikeus ja vastuu pohtia, minkälaista arkea ja elämää kukin omaan elinympäristöönsä toivoo. Näihinkin asioihin EU vaikuttaa merkittävällä tavalla.

EU-vaaleissa on povattu äärioikeistolle mittavaa vaalivoittoa. Tämän toteutuessa EU-lainsäädäntövalmistelun on uumoiltu hankaloituvan merkittävästi. Jopa sen totaalista halvaantumista on spekuloitu. Tämä ei ole Suomen, eikä kuntien ja kaupunkien intresseissä millään tavalla. Vahva ja yhtenäinen EU on meidän kaikkien etu. 

Siksi onkin äärimmäisen tärkeää, että EU:n merkityksestä Suomelle sekä EU:n vaikutuksista kuntiin ja kaupunkeihin keskustellaan yhdessä entistä enemmän. EU-vaalit todella ovat myös kuntavaalit. 

Lue lisää EU-vaalikauden tavoitteistamme sivuiltamme.