EU-rahoitus avaa kaupungeille ja kunnille uusia mahdollisuuksia

Europarlamenttivaalit järjestetään kesäkuun alussa yhtä aikaa kaikissa EU:n jäsenmaissa. Vaalien jälkeen Euroopan parlamentti äänestää Euroopan komission uuden puheenjohtajan sekä koko komission hyväksymisestä. Uusi komissio aloittaa työnsä loppuvuodesta ja toimikauden alussa komission puheenjohtaja esittää poliittiset painopisteet, jotka hänen johtamansa komissio pyrkii toimikaudellaan toteuttamaan. Mitä merkitystä poliittisilla suuntaviivoilla ja komission työohjelmalla on Suomen kunnille ja kuntalaisille?

EU:n politiikan vaikuttavuus Suomessa on pitkälti kiinni kaupunkien ja kuntien toimista. Lainsäädäntöä luodaan kunnille ja kunnissa asuville ihmisille. 

Tässä kaksi tärkeää nostoa:

1. 45% kuntien asioista juontaa juurensa EU:iin Kuntaliiton selvityksen mukaan kunnanhallitusten päätöksistä noin 45% liittyy suoraan tai välillisesti EU-säädöksiin. Tyypillinen asia, jolla on suora yhteys EU-säädöksiin voi olla esimerkiksi hankintapäätös tai kaavapäätös.
2. Suomessa kunnissa toteutetaan EU:n vihreää ja digitaalista siirtymää

Euroopan komission käynnistämä vihreän kehityksen ohjelma eli Green Deal tähtää siihen, että Eurooppa on ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteena on vähentää huomattavasti päästöjä, investoida huippututkimukseen ja innovaatioihin sekä säilyttää Euroopan luonnonympäristö. Vihreän kehityksen ohjelman tarkoituksena on koko EU:n talouden muuttaminen kestäväksi tulevaisuuden kannalta siten, että siirtyminen vihreään talouteen hyödyttää sekä kansalaisia että yrityksiä. Vihreän kehityksen ohjelmassa vaaditut uudistukset ja investoinnit luovat myös kasvua ja työpaikkoja Suomeen ja suomalaisille yrityksille.

Osana Green Dealia komissio on viime vuosina luonut paljon uutta EU-tason lainsäädäntöä mm. liikenteeseen, energiaan ja ympäristöön liittyen. Yhdyskuntajätevesidirektiivin päivityksessä Kuntaliitto yhdessä kumppaneidensa kanssa onnistui viemään pohjoisia ja järvisiä oloja koskevat erityispiirteet EU- instituutioiden tietoon. Fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen liikenteessä on keskeistä, kun EU haluaa saavuttaa ilmastoneutraaliuden vuoteen 2050 mennessä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi EU:ssa on oltava mm. riittävästi latauspisteitä ja vaihtoehtoisten polttoaineiden tankkauspisteitä autoille ja muille ajoneuvoille, jotka käyttävät niitä. Vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria koskevassa asetuksessa (AFIR), asetetaan konkreettisia tavoitteita tällaisen infrastruktuurin käyttöönotolle koko EU:n alueella tulevina vuosina. Ja tässä vain pari esimerkkiä siitä, miten EU-lainsäädäntö konkreettisesti vaikuttaa Suomessa ja suomalaisissa kunnissa.

Useat suomalaiset kaupungit ja kunnat ovat edelläkävijöitä ilmastonmuutoksen torjunnassa ja ilman kuntien toimenpiteitä EU:n ja kansallisen tason tavoitteet kasvihuonekaasujen vähentämisestä eivät toteudu. Kaupungeilla ja kunnilla on myös ratkaisevan tärkeä rooli Euroopan vihreän kehityksen ohjelman toteuttamisessa. Esimerkkejä kaupunkien ja kuntien vihreän siirtymän toimista ovat mm. kaupunkiseutujen joukko- ja kevytliikenne, jätehuolto, jätevedet, toimet luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi, yritysten toimintaympäristöjen kehittäminen, kaukolämpö sekä erilaiset vaihtoehtoiset ja hajautetut energiantuotantomuodot. Koska Suomessa on tilaa tuuli- ja aurinkosähkön tuotannolle, myös kansainvälisten sijoittajien kiinnostus investoida Suomeen on kasvanut. Tuuli- ja aurinkovoimaa ei synny ilman kaavassa osoitettavia maa-alueita ja tarvittavia rakennuslupia. Kaavoituksen kautta kunnat ovat hyvin keskeisessä roolissa vihreän siirtymän investointien etenemisessä. Niiden myötä Suomeen syntyy uutta kasvua ja työtä.

EU:n tulee jatkossakin tukea kuntien ja kaupunkien energia- ja ilmastotyötä

Edellä olen kuvannut, miten kaupungit ja kunnat Suomessa toteuttavat käytännössä vihreää siirtymää. Uusien ratkaisujen kehittämiseen ja käyttöönottoon kunnat ovat voineet saada tukea EU:n eri rahoitusvälineistä, esimerkiksi EU:n rakennerahastoista, Euroopan maaseuturahastosta, ympäristö- ja ilmasto-ohjelma LIFE:sta, tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa toteuttavasta Horisontti Eurooppa-ohjelmasta, liikenne ja energiaverkkojen kehittämistä tukevasta Verkkojen Euroopasta (CEF), Euroopan alueiden välisistä Interreg-ohjelmista ja monista muista. 

EU:n kaupunkimissioiden tavoitteena on luoda ratkaisuja aikamme suurimpiin ilmastohaasteisiin. EU:n tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa toteuttavaan Horisontti Eurooppa -ohjelmaan on sisällytetty kaupungeille oma ns. missio-rahoitus, jonka tavoitteena on tukea sataa eurooppalaista edelläkävijäkaupunkia saavuttamaan ilmastoneutraalius vuoteen 2030 mennessä. Näiden sadan kaupungin joukossa on kuusi suomalaista kaupunkia, mikä on maamme kokoon suhteutettuna iso määrä ja kertoo kaupunkiemme aktiivisesta roolista ilmastohaasteiden ratkaisemisessa. 

Kaupunkikehitys ja -kehittäminen on tällä ohjelmakaudella (2021-2027) huomioitu yhä enenevissä määrin EU:n ohjelmissa ja rahoitusvälineissä varsinaisen kaupunkipolitiikan instrumenttien ohella. Esimerkiksi tutkimukseen, innovointiin ja teknologiaan tehtävät investoinnit muodostavat perustan, jolla tuetaan kaupunkeja ilmastotoimien kokeilukohteina ja innovaatioalustoina. Myös muilta osin kaupunkien rooli EU:n TKI-rahoituksen hyödyntäjänä yhdessä monialaisten konsortioiden kanssa on kasvussa. Kaupunkien roolit hankkeissa ovat moninaisia - kaupungit toimivat paitsi testialustoina tutkimus- ja innovaatioprojekteille, mutta myös aktiivisina kehittämiskumppaneina yhteistyössä yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa.

EU:n parlamenttivaalien jälkeen valittava uusi komissio alkaa valmistella EU:n seuraavaa monivuotista rahoituskehystä, joka tulee voimaan 2028 alkavalle seitsenvuotiskaudelle. Muutoksia nykyiseen rahoitusrakenteeseen on odotettavissa, koska mm. Euroopan turvallisuus ja EU:n laajentuminen vaativat merkittävästi lisäresursseja. 

Suomalaisten kuntien ja kaupunkien näkökulmasta on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää, että EU:n tuki vihreän kasvun mahdollistaviin tutkimus-, kehittämis- ja investointihankkeisiin saa jatkoa. Siten kunnat ja kaupungit voivat jatkaa edelläkävijöinä ilmastonmuutokset torjunnassa ja luoda kasvua ja työtä koko Suomelle ja EU:lle.

Tutustu Kuntaliiton EU-vaalikauden tavoitteisiin.