Blogi

EU ja kunnat käärivät hihansa työperäisen maahanmuuton kehittämiseksi

Työperäisen maahanmuuton edistäminen on kuntien kannalta kohtalonkysymys, sillä työvoimapula rajoittaa yritystoiminnan kasvua ja vaikeuttaa julkisten palveluiden tuotantoa. Yritystoiminnan hidas kasvu heijastuu julkiseen talouteen verotulojen heikkona kehityksenä. Osaavan työvoiman puute voi muodostua esteeksi osalle vihreän siirtymän investointeja, joita suunnitellaan moniin kuntiin, kaupunkeihin ja alueille. Ennusteen mukaan kotimaisiin kieliryhmiin kuuluvien työikäisten määrä vähenee jopa 310 000 henkilöllä eli -11 % vuoteen 2040 mennessä.

Suomen väestönkasvua ylläpitääkin tällä hetkellä muuttovoitto ulkomailta. Työ- ja koulutusperäinen maahanmuutto on noussut parin viime vuoden aikana historiallisen korkealle, ja maahan muuttaneiden merkitys työllisyyden ja talouden kasvulle on todettu olevan merkittävä. Työperäisen maahanmuuton edistämiseksi on viime vuosina tehty paljon hyvää työtä valtakunnallisella tasolla, mutta paljon on vielä edessä. Kunnilla on jatkossa entistäkin keskeisempi rooli työperäisen maahanmuuton ja kotoutumisen onnistumisessa paikallistasolla.

Onnistuaksemme työperäisessä maahanmuutossa meidän on ymmärrettävä maahanmuuton kysymyksiä kokonaisvaltaisemmin. Yksittäiset toimet eivät tehoa, mikäli emme ymmärrä työvoiman liikkuvuutta koko Eurooppaa ja maailmaa koskettavana ilmiönä tai tunnista paikallisia veto- ja pitovoimatekijöitä.

Suomi ei ole työvoimapulansa kanssa yksin, sillä osaavan työvoiman saatavuus on haaste myös Euroopan unionille ja sen talouskasvulle.

EU-tasolla on myös tunnistettu uhkakuva, jossa osaajapula hidastaa vihreän teknologian investointeja ja estää vihreää siirtymää. EU:n sisäinen liikkuvuus ei ratkaise ongelmaa, jossa samoista osaajista on pula lähes kaikkialla Euroopassa. EU:n osaajapulassakin katse on käännetty EU:n rajojen ulkopuolelle.

Toimivia työperäisen maahanmuuton prosesseja tarvitaan kuntien ja koko EU:n elinvoiman vahvistamiseksi. Euroopan komissio on jo tehnyt aloitteita, jotta EU-maiden ulkopuolista osaajapoolia voitaisiin hyödyntää nykyistä paremmin. Nykyiset teot eivät kuitenkaan vielä riitä.

Kuntaliitto esittääkin, että työperäisen maahanmuuton edistämiseen tulisi panostaa nykyistä enemmän EU-rahastojen varoja. Kunnilla tulisi olla mahdollisuus hyödyntää EU:n rahoitustukea yhä enemmän myös kolmansien maiden kansalaisten maahanmuuton sujuvoittamiseen ja kotoutumisen edistämiseen. Myös EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten tutkintojen tunnustamista on edistettävä, jotta heidän osaamisensa saadaan otettua käyttöön. Yhteistyötä kuntien, valtion ja EU:n toimijoiden kanssa tarvitaan myös, jotta Suomeen tulevat ihmiset voivat työskennellä laillisissa, turvallisissa ja oikeudenmukaisissa oloissa sekä työmarkkinoilla esiintyviin väärinkäytöksiin kyetään puuttumaan tehokkaasti.

Yhä useampi ulkomailta muuttanut työntekijä muuttaa Suomeen perheen kanssa. Tärkeimpiä kysymyksiä tuolloin ovat puolison ja perheen kotoutuminen.

Muuttoa harkitessa vaakakupissa punnitaan useita asioita: Saako myös puoliso töitä? Millainen on vieraskielisen lapsen koulupolku uudella paikkakunnalla? Miten paikalliset yhteisöt ottavat vieraskieliset vastaan?

Yhteiskunnan ja työelämän monimuotoisuus ja syrjimättömyys vaikuttavat siihen, kuinka houkuttelevana potentiaalisena kotina Suomi nähdään. Näillä tekijöillä on myös suuri merkitys Suomessa jo asuvien maahan muuttaneiden ja muiden vieraskielisten työllistymiselle: tällä hetkellä monen heistä osaamista ei olla täysimääräisesti pystytty hyödyntämään työmarkkinoillamme.

Kuntien rooli työllisyyden ja kotoutumisen kentällä kasvaa vuonna 2025, jolloin kunnille siirtyy työvoimapalveluiden lisäksi kokonaisvastuu kotoutumisen edistämisestä.

Uudistus tuo mukanaan myös uusia palveluita, kuten monikielisen yhteiskuntaorientaation ja kattavammat tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut. Kuntien vastuulla on tarjota kotoutumista edistäviä palveluita vieraskielisten työnhakijoiden lisäksi myös kotihoidon tukea saaville ja muille työvoiman ulkopuolella oleville. Uudistus hyödyttää myös työn perässä Suomeen muuttavia ja heidän perheitään. Kunnilla, oppilaitoksilla, järjestöillä ja elinkeinoelämällä tulee uudistuksessa olemaan yhteinen, tärkeä rooli paikallisessa kansainvälisen rekrytoinnin ja kotoutumisen edistämistyössä.