Elinvoimaiset kunnat edistävät ekologista kestävyyttä

Kunnat tekevät paljon vaikuttavaa kestävyystyötä Suomessa, erityisesti ekologisen kestävyyden saralla. Ilmastotyö ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen nousevat vahvimmin esiin, kun kunnilta kysyttiin Agenda 2030-kyselyssä kestävyyden edistämisestä paikallisesti.

Kuitenkin vain runsas neljännes kuntien luottamushenkilöistä ja johtavista viranhaltijoista kokee ilmastonmuutoksen ja luontokadon oman kunnan toimintaedellytyksiä suuressa määrin haastavana ajankohtaisena asiana. Kuinka kuntasi sykkii –kyselyn mukaan lähinnä vain suurissa kaupungeissa ollaan huolissaan ekologisten kestävyyshaasteiden vaikutuksista kunnan toimintaan.

Koetaanko ilmastonmuutos ja luontokato ehkä liian kaukaisiksi haasteiksi, irrallisiksi teemoiksi kunnan arjesta katsottuna? Ajatellaanko, että kunnissa tehdään jo tarpeeksi haasteisiin vastaamiseksi? Näyttävätkö taloudelliset haasteet ja kuntien rooleihin liittyvät uudistukset vain paljon suurempina ja akuutimpina ilmiöinä verrattuna ekologisen kestävyyden ongelmiin?

Suurimmat esteet kestävyystyölle ovat kyselyiden mukaan erityisesti resurssien ja poliittisen tahtotilan puute (Agenda2030-kysely kunnille 2023). Vahvimmin näin kokevat elinvoimaiset suuret kunnat (MDI:n EVP-indeksi).

Ovatko elinvoima ja ekologinen kestävyys kolikon kaksi puolta?

Kumpi vaikuttaa kumpaan: tuoko elinvoima lisäresursseja, joita on helpompi kohdentaa myös ekologisen kestävyyden edistämiseen? Vai tekeekö ekologisen kestävyyden edistäminen, erityisesti ilmastonmuutokseen ja luonnonkatoon liittyviin kysymyksiin panostaminen kunnasta elinvoimaisen? Ovatko ilmastonmuutos ja luonnonkato teemoina tärkeitä vain elinvoimaisille kunnille?

Tuoko ilmastomuutoksen ja luontokadon näkeminen suurena haasteena lisää poliittista tahtoa ja resursseja edistää ekologista kestävyyttä. Vai kääntäen, tuovatko resurssit ja poliittinen tahto vipuvoimaa ekologisen kestävyyden saamiseksi keskeisemmälle paikalle kuntien agendalla? Onko ilmastotyöhön ja luonnon monimuotoisuuteen panostaminen elinvoimaisen kunnan yksi tunnusmerkki?  

Elinvoimaiset kunnat ovat ilmastotyön edelläkävijöitä

Kuntien ilmastokyselyyn vastanneista suurista ja keskisuurista kunnista lähes kaikilla on ilmastotavoite ja -suunnitelma. Pienet kunnat yhdistävät voimansa alueellisen yhteistyön avulla ja onnistuvat kääntämään haasteet mahdollisuuksiksi.

Niin kuntien kestävyys kuin -ilmastotyössä suummat haasteet liittyvät resurssien ja poliittisen tahtotilan puutteeseen. Kunnan ilmastotyötä edistää muun muassa mahdollisuus luoda taloudellista aktiivisuutta sekä uusia markkinoita kuntaan, ja sitä kautta kasvattaa kunnan elinvoimaa.

Hiipivät ja hyökkäävät haasteet kuntien elinvoiman esteenä

Kestävyyshaasteet ovat usein pitkän aikavälin "hiipiviä" ilmiöitä, jotka uhkaavat kuntien elinvoimaa. Näitä ovat esimerkiksi ilmastonmuutos ja lämpeneminen, luontokato ja sukupuuttoaalto sekä syrjäytyminen, polarisaatio ja eriarvoistuminen. Nämä haasteet nousevat esille kriisiyttäessään jonkin yhteiskuntamme tai globaalin järjestelmämme toiminnon. Samaan aikaan pinnan alla suuret muutosvoimat lisäävät ihmiskunnan toimintakentän arvaamattomuutta.

Kunnat keskiössä haasteiden taklaamisessa

Hiipivät ilmiöt jäävät juoksevien jalkoihin: pandemiat, sodat ja talouskriisit pakottavat erityisesti kansallisen tason toimijat priorisoimaan tulipalojen sammuttelun paloturvallisuusvalistuksen kustannuksella. Kunnilla ja kaupungeilla on nykyisessä maailmantilanteessa aivan erityisen keskeinen rooli kestävän kehityksen ja ilmastotyön edistämisessä. Samalla, kun kuntien kaikki tehtävät ovat välillisesti tai suoraan kestävyys- ja ilmastotyötä, myös kuntien kohtaamat haasteet elinvoimaisuuden säilyttämisessä ja lisäämisessä liittyvät tiukasti kestävään kehitykseen ja ilmastotyöhön.

Elinvoimaisessa kunnassa ekologista kestävyyttä ja ilmastotyötä johdetaan strategisesti jaetun näkemyksen pohjalta

Kunnan elinvoima lisääntyy, kun sen ekologinen kestävyys vahvistuu. Varautuminen ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin, ilmastonmuutokseen sopeutumisen edistäminen ja lähiluonnon suojeleminen lisäävät myös kuntalaisten hyvinvointia. Kunnan elinvoimaa kasvatetaan strategisella johtamisella. Ilmastonmuutoksen ja luontokadon ehkäisyn nostaminen strategian painopisteiksi vaatii poliittista tahtoa ja resursseja, mutta erityisesti viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden yhteistä tilannekuvaa. Elinvoimaisissa kunnissa tämä jaettu näkemys usein jo löytyy.