Verot ovat kirittäneet kuntataloutta vuonna 2022

Kunnat viimeistelevät tällä viikolla kuumeisesti ennakkotilastojaan kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätöksistä vuonna 2022. Tilastotietojen tarkka raportointi on sote-jakaantumisen vuoksi nyt äärimmäisen tärkeää, sillä lopputulos määrittää valtionosuuksien tasoa tulevina vuosina sekä kunnille että hyvinvointialueille.

Julkaisemme analyysin vuoden 2022 tilinpäätösarvioista 9.2.2023 perinteisesti Rahoitus- ja johtamisfoorumin yhteydessä. Ennakkotietoja odotetaan suurella jännityksellä niin kunnissa, hyvinvointialueilla kuin vaalikentillä.

Kuntatalouden ennuste vuodelle 2022 on vahva

Syksyn kuntatalousohjelma ennusti, että kuntatalous yltää vuonna 2022 lähes yhtä hyvään lopputulemaan kuin vuosina 2020 ja 2021. Investoinnit huomioiden kuntatalous olisi hyvin lähellä tasapainoa, vuosikate viime vuoden hyvällä tasolla ja tilikauden tulos noin 1,5 miljardin euron potti. Isoimmat eurot taottaisiin suurissa kaupungeissa, kuten myös isoimmat investoinnit.

Komeita ennustelukuja kaunistelee kuitenkin useilla sadoilla miljoonilla euroilla Helsingin kaupungin liikennelaitoksen (HKL) yhtiöittäminen. Myös kertaluonteisten rakennuksiin liittyvien myyntivoittojen arvioidaan nousevan ennätyslukemiin, kun osa kunnista on hankkiutunut eroon sote-kiinteistöistä. Tällaisia luovutustuloja näkyy jo paitsi Helsingin myös esimerkiksi Oulun ja Lahden luvuissa.

Kuntatalouden tila voi toteutua kuitenkin odotettua heikompana. Kunnat ja kuntayhtymät viestivät vuoden loppua kohden yhä voimakkaammista sote-sektorin kustannuspaineista. Niitä on lisännyt muun muassa toukokuussa voimaan tullut kunnallinen palkkaratkaisu. Siinä sovittu hoitajien koronapalkkion kulu kohdistuu vuodelle 2022, minkä lisäksi kustannuksia ovat siivittäneet henkilöstöpula ja sote-valmistelut.

Kuntien verotulot yllättivät positiivisesti

Positiivisimman yllätyksen vuoden 2022 tilinpäätöslukemiin tuo kuitenkin julkisen sektorin vahva verokehitys. Verohallinnon tilastoista voi jo nähdä, että kuntien verotulot lisääntyivät vuonna 2022 noin 1,4 miljardilla eurolla (5 %). Summa on huomattavasti suurempi kuin viime syksynä ennakoitiin. Yksi keskeinen tekijä vahvojen tilitysten taustalla on hyvä työllisyyskehitys. Kuntien verot ovat kasvaneet niin kunnallisveron, yhteisöveron kuin kiinteistöveron osalta.

Kuntatalouden tilaa voi arvioida myös syyskuun loppuun ulottuvien kuntatalouden neljännesvuositilastojen perusteella (katso diat kirjoituksen lopussa).

Tilastoanalyysistä näkee, että kuntatalouden tilikauden tulos on kehittynyt tammi-syyskuussa kauniisti. Viimeisen neljänneksen tiedot voivat kuitenkin muuttaa suuntaa, sillä kuntien verotulojen ja kulujen kehitys näyttää tilastossa yllättävän maltilliselta. Myös toteutuneisiin investointeihin liittyy poikkeuksellisen ripeän kustannusnousun keskellä suurta epävarmuutta. Lisäksi viimeistä neljännestä heiluttavat vielä edellä mainitut kertaluonteiset rahoitustuotot.

Tammi-syyskuun tilastoissa huomio kiinnittyy myös kuntayhtymien heikentyneeseen tilanteeseen. Kuntayhtymien vahvan vuoden 2021 jälkeen toimintatulot ovat kasvaneet hitaammin kuin kulut. Toimintakate kääntyi siis laskuun. Samalla kuntayhtymien investoinnit ovat nousseet ennätystahtia.

Helmikuussa julkistettaviin kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviotietoihin jää siis paljon jännitettävää. On kuitenkin selvää, että helmikuun jälkeen kuntatalouden menot tarkentuvat vielä. Kuntien on katettava esimerkiksi sairaanhoitopiirien taseeseen kertynyt alijäämä ennen kuin se siirtyy hyvinvointialueelle. Yhteensä kuntayhtymillä oli taseessa kertynyttä alijäämää vuonna 2021 noin 117 miljoonaa euroa.

Lopullisten kuntatalouden kustannustietojen selvittäminen vuodelta 2022 jatkuu siis pitkälle syksyyn. Todennäköisesti helmikuussa julkistettavat ennakkotiedot ovat kohtuulliset – hyvän verokehityksen ansiosta.