Varhaiskasvatus hallitusohjelmassa - miten tästä eteenpäin?

Suomeen on jälleen saatu uusi hallitus ja hallitusohjelma määrittelee suuntaviivat tulevaisuuteen.  Hallitusohjelmassa on myös paljon varhaiskasvatukseen liittyviä kirjauksia. Moni Kuntaliitonkin edistämä asia on löytänyt tiensä hallitusohjelmaan. Tältä osin voimme olla tyytyväisiä. Varhaiskasvatuksen järjestämisen osalta ei näyttäisi olevan tulossa sellaista uudistusten vyöryä, mihin muutaman viimevuoden aikana olemme joutuneet tottumaan. Saattaa jopa olla, että voimme keskittyä aiempien muutosten edistämiseen ja toimeenpanoon. Toki joitakin uudistuksia voi tulla ja joiltakin osin perutaan aiemman hallituksen tekemisiä, mielestäni aivan perustellusti. Tässä kirjoituksessani nostan joitakin hallitusohjelman keskeisiä varhaiskasvatukseen liittyviä asioita, joiden kehittymisestä on kunnissa hyvä olla tietoisia.

Varhaiskasvatuksen järjestäminen

On hienoa, että hallitus osaltaan lupaa edistää asukkaiden palveluiden laadun ja yhdenvertaisuuden toteutumista ja osaltaan varmistaa, että palveluista vastuuta kantavat kunnat ovat taloudellisesti elinvoimaisia. Tämä on myös varhaiskasvatuksen järjestämisen kannalta tärkeää. Koska väestökehitys haastaa varhaiskasvatuksenkin järjestämistä, on tärkeää, että kunnissa pohditaan hallituksenkin esiin nostamia vaihtoehtoja kuntien välisen yhteistyön osalta.

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että hallitus luo varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestäjille järjestämiseen liittyvät kriteerit, jotta varmistetaan jokaisen lapsen sivistyksellisten oikeuksien toteutuminen asuinpaikasta riippumatta. Kriteerien osalta ei ole kuitenkaan tarkoitusta siirtää varhaiskasvatuksen tai perusopetuksen järjestämisvastuuta pois kunnilta. Toistaiseksi on vielä liian aikaista arvioida, millaisia mahdolliset palvelun järjestämiseen liittyvät kriteerit voisivat olla. Mielestämme on tärkeää, että asiaa pohdittaessa otetaan kunnat vahvasti mukaan tähän luomistyöhön. Lisäksi arvioidaan varhaiskasvatuksen laatukriteereitä ja niiden päivittämisen tarvetta.

Henkilöstön saatavuuteen liittyvät haasteet on huomioitu

Varhaiskasvatuksen henkilöstöpula on edelleen akuutti. On ilo huomata, että hallitus on tarttunut osaltaan asiaan ja haluaa pyrkiä ratkaisemaan kelpoisen henkilöstön saatavuuteen liittyvää haastetta. Hallitus lupaa lisätä varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksen aloituspaikkoja yliopistoissa. Tavoitteena on kouluttaa vähintään 1 400 uutta varhaiskasvatuksen opettajaa joka vuosi. Tarpeet myös ruotsinkielisten varhaiskasvatuksen opettajien osalta otetaan huomioon. Varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksen aloituspaikkojen lisäämisen ohella luvataan lisätä varhaiskasvatuksen sosionomien koulutusta. Toivon, että hallitus myös huomio alueelliset tarpeet molempien koulutusmuotojen osalta eri puolilla Suomea.

On hienoa, että alalla työskentelevien erilaiset mahdollisuudet pätevöityä varhaiskasvatuslain mukaisiin tehtäviin muunto- ja monimuotokoulutuksella jatkuvat.

Hallitus lupaa toteuttaa Kuntaliitonkin ajaman päiväkodin johtajan kelpoisuusehdon muutoksen tarkoituksenmukaisemmaksi. Johtajan tehtävässä toimiminen mahdol­listetaan myös varhaiskasvatuksen sosionomi YAMK-tutkinnolla, toki samalla huolehtien riittävästä pedagogisesta ja didaktisesta osaamisesta. Mielestäni tämä vahvistaa ja lisää päiväkotien johtamisosaamista ja mahdollistaa, että kaikilla uusilla päiväkodinjohtajan tehtävissä toimivilla voi olla ylempi korkeakoulututkinto vuoden 2030 tavoitetta kohti edetessä. Kyse ei ole päiväkodin johtajan kelpoisuusvaatimuksen väljentämisestä. Edelleen päiväkodin johtajan tehtävään vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, mutta jatkossa kelpoisuuden saavuttaminen on mahdollista myös kasvatustieteen maisterin tutkinnon lisäksi ylemmällä ammattikorkeakoulututkinnolla. Tulevaisuudessa vähenevässä työntekijäjoukossa on kaikkien osaamista hyödynnettävä.

Yksityiseen varhaiskasvatukseen tartuttu hallitusohjelmassa

Ilahduttavaa on, että lopultakin tartutaan yksityisen varhaiskasvatuksen toteuttamisen periaatteisiin. Hallitus lupaa uudistaa varhaiskasvatuksen palveluseteleitä koskevan lainsäädännön ja siirtää kokonaisuuden opetus- ja kulttuuriministeriöön, jonne se olisi pitänyt siirtää jo aikoja sitten. Kuntaliitto on asiaa pyrkinyt edistämään jo aiempienkin hallitusten aikana. Palveluseteli on kuitenkin yksi kunnan tapa järjestää varhaiskasvatusta.

Sen sijaan voidaan pitää yllätyksenä, että sosiaali- ja terveysministeriön alaisen yksityisen hoidon tuen kokonaisuutta pyritään kasvattamaan vuoden 2011 tasolle. Suunta on viimevuosina kuitenkin ollut aivan toinen, ja kunnat ovat lisänneet erityisesti palvelusetelitoimintaa. Asiaa voi tutkia esimerkiksi Kuntaliiton tekemien kartoitusten kautta. Hallitus on päättänyt toteuttaa kyseisen toimen korottamalla yksityisen hoidon tuen hoitorahaa. Haluan muistuttaa hallitusta, että yksityisen hoidon tuki ei ole kunnalle varhaiskasvatuksen järjestämistapa vaan perheen oma valinta. Yksityisen hoidon tuki kokonaisuudessaan on kuitenkin kunnan rahoittamaa, vaikka Kela sen osaltaan maksattaakin. Kustannukset peritään kunnilta. Tämä toimi ei välttämättä paranna yksityisen toiminnan asemaa laajemmin.

Hallitus toteuttaa edellisen hallituksen tekemän erikoisen hallintobyrokraattisen uudistuksen korjaamisen, jossa yksityiselle päiväkotitoiminnalle luotiin lupamenettely Kuntaliiton ja aluehallintovirastonkin vastustuksesta huolimatta. Nyt palataan osaltaan aikaisempaan toimivaan ilmoitusmenettelyyn, jotta kevennetään palveluiden järjestäjien hallinnollista työtä. Ilmoitusmenettelyä tulee samalla kuitenkin kehittää ja parantaa. Hallitus edellyttää, että aluehallintovirasto on tarkastanut toimipaikan. Toivon muutoksen toteuttamista pikaisesti, jotta vältytään vielä voimassa olevan lainsäädännön vaatimalta työltä, mikä jatkossa tulisi muuttumaan. Varhaiskasvatuksen valvontaan niin yksityisen kuin kunnan toteuttaman varhaiskasvatuksen osalta kiinnitetään myös huomiota.

Varhaiskasvatukseen osallistuminen, lasten kielitaito ja hoidon saatavuus myös esillä

Jo tavaksi tullut osallistumisasteen nostaminen on nykyisenkin hallituksen tavoite, erityisesti yli 3-vuotiaiden lasten osalta. Osallistumisen osalta huomiota halutaan kiinnittää erityisesti maahanmuuttajataus­taisten lasten osallistumiseen. Hallitusohjelmassa ei kuitenkaan avata tarkemmin, millä keinoilla tätä tulisi toteuttaa. Toivottavasti se tarkoittaa sitä, että keskitytään enemmän paikallisiin toimiin ja ratkaisuihin. Hallitusohjelmasta ei onneksi löydy varhaiskasvatuksen maksuttomuuteen liittyviä hankkeita. Tulorajat ovat jo edellisen hallituksen toimesta nostettu niin korkeiksi, että harva enää palveluun osallistumisesta ylipäätään mitään maksaa. Niiden kuntien määrä, jotka eivät peri ollenkaan asiakasmaksua, on kasvussa.

Varhaiskasvatuksessa tukemaan lasten kielitaitoa vahvistamalla ja laajen­tamalla kielikylpy- ja kielisuihkutoimintaa. Myös englanninkielisen varhaiskasvatuksen tarjontaa on tarkoitus saada lisättyä. Viittomakielisen varhaiskasvatuksen järjestämiseen kiinnitetään huomiota. Näiden toimien osalta ei toistaiseksi pysty sanomaan, miten hallitus mahdollisesti asiaa tukee tai millaisin keinoin kunnissa palvelutarjontaa voidaan tältä osin laajentaa. Kyse on myös kelpoisen ja osaavan henkilöstön saatavuudesta. Vai voiko näitä palveluja osin tarjota varhaiskasvatuksen avoimena toimintana?

Aiemman hallituksen aikana oikeus oppia hankkeen työryhmän loppuraportin yksi kehittämisehdotus oli lapsen tuen kehittämisestä varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Se on nyt saanut jatkoa. On hienoa, että tuen ketjua selkeytetään ja yhtenäistetään jatkossa. Tämä saattaa edellyttää laaja-alaista työryhmää, jossa asiaa voidaan edistää.  

Hallitus haluaa lisäksi kiinnittää huomiota erityisesti koululaisten aamu- ja iltapäivähoitoon sekä lomien aikaiseen hoidon saatavuuteen. Asiaa ei hallitusohjelmassa tarkenneta millään tavalla. Tämä saattaa tarkoittaa esimerkiksi varhaiskasvatuksen vuorohoidon osalta laajentuvaa palvelun järjestämisvelvoitetta. Asiaa on syytä seurata ja päästä mukaan asiaan liittyvään valmisteluun.

Kustannusvaikutuksia seurattava kehittämistyön edetessä

Hallitusohjelmassa on varhaiskasvatuksen kannalta paljon hyviä asioita, eikä aiempaa kehittämistyötä ole tyrmätty. On syytä laittaa merkille, että ohjelma lopussa olevassa taloustaulukossa millekään varhaiskasvatuksen toimelle ei ole asetettu kustannusarviota. Moni yllä poimimistani asioista ei kuitenkaan ole kustannusneutraaleja. Joiden toimien osalta varhaiskasvatuksen järjestämiskustannukset väistämättä tulevat kasvamaan. Onkin syytä tarkkaan seurata eri hankkeiden edistymistä ja huolehtia eri asioiden kustannusvaikutuksiin. Odotettavissa todennäköisesti on jännittäviä työryhmiä ja työntäyteistä aikaa.



Sitä ennen kuitenkin rauhoitumme hetkeksi kesälomien viettoon. Rentouttavaa kesää kaikille!