Valtion ja kunnan kumppanuutta ilmastokestävän Suomen tekijöinä on vahvistettava

Kunnilla on käsissään ilmastonkestävän arjen puitteet: asuminen, liikkuminen, työssäkäynti, palveluverkot ja muu arjen infra. Jo 80 prosenttia suomalaisista asuu kunnassa, jolla on ilmastotavoite. Kansainvälisesti suomalaiskaupungit ovat edelläkävijöitä edelläkävijöiden joukossa. Sitran arvion mukaan kuntien onnistuminen ilmastotavoitteissaan ratkaisisi yli puolet Suomen päästövähennystavoitteesta. 

Kuntia ja kaupunkeja ei tulisi nähdä pelkästään ilmastoratkaisujen alustoina ja laboratorioina vaan aitoina kumppaneina. Ne pilkkovat suuria kansainvälisiä ilmastotavoitteita konkreettisiksi teoiksi. Kuntien ja valtion on käytävä dialogia ja rakennettava yhteistä tilannekuvaa sekä ilmastonmuutoksen torjunnasta että ilmastonmuutokseen sopeutumisesta. 

Kuntien suurimmat haasteet liittyvät rakennettuun ympäristöön, energiaan ja liikenteeseen. Valtiolta kaivataan tukea erityisesti liikenteen ja lämmitysenergian päästövähennyksiin, joissa kuntien vaikutusvalta on rajallinen. 

Kuntien kiertotalouslähtöinen maankäytön suunnittelu ja aluekehitys jouduttavat siirtymää kiertotalouteen, mutta kunnissa tarvitaan uutta asiantuntemusta ja osaamista kiertotalouden ja maankäytön suunnittelun yhteensovittamisesta. 

Ilmastonmuutos on koordinaatiohaaste globaalisti, kansallisesti ja paikallisesti 

Ilmastopoliittisen ohjauksen kokonaiskuva rakentuu useasta osasta. Niitä kootaan eri suunnitelmissa toivoen, että kokonaisuus on järkevä ja riittävä. Koordinaatiohaasteet näkyvät kuntien ilmasto-ohjauksen pirstaloitumisena. Taloudelliset kannustimet ja tuki ovat ennakoimattomia ja hajautuneita eivätkä kannustimet vastaa kuntien toimien kokoluokkaa. 

Säätelyn lisääminen hankaloittaa julkisten talouden resurssien tehokasta kohdentamista. Päällekkäinen ohjaus ei lisää vaikuttavuutta, mutta hallintokulut kasvavat. Tarvitaan pitkäkatseisuutta, tietoa johdonmukaisista ja kustannustehokkaista toimintatavoista sekä mekanismeja ja rohkeutta korjata toimimatonta. 

Kunnille on tärkeää, että vihreän siirtymän vaikutukset huomioitaisiin kokonaisvaltaisemmin kuntatalousvaikutusten arvioinnissa ja rahoituksen ohjauksessa. Yksittäisten politiikkatoimien rahoitusratkaisua on kehitettävä suunnitelmallisemmin. 

Vihreän siirtymän rahoituksen työryhmä ehdotti loppuraportissaan, että kuntien rahoitus- ja investointitarpeista ja rahoituksen edellytyksistä tehdään lisäselvitys. On huolehdittava, että selvityksestä seuraa jotain konkreettista. 

Ilmastonmuutokseen sopeutumisessa kunnat täysivaltaisiksi kumppaneiksi 

Ilmastonmuutoksen vaikutukset kohdataan kunnissa. Kansallinen ilmastotyön tuki on laajennettava ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Sopeutuminen on jäänyt ilmastopolitiikassa sivujuonteeksi. 

Eri toimijoiden roolit ja vastuut sopeutumisessa ja varautumisessa on selkeytettävä, jotta sopeutumistoimet edistyvät. Asian on erityisen ajankohtainen nyt, kun kunnista on siirtynyt hyvinvointialueille ilmastonmuutoksen vaikutuksen kannalta keskeisiä tehtäviä. 

Kartoituksemme mukaan 59 prosentissa kunnista ilmastonmuutokseen sopeutumisen konkreettisia toimia hidastavat riittämättömät resurssit. 51 prosenttia kunnista kokee, että eri sektorien vastuut sopeutumistyössä ovat epäselvät. 

Ilmastoasiat koskevat laajasti koko yhteiskuntaa, joten ne ovat näkyvästi esillä useissa hallitusohjelmatavoitteissamme. Tutustu tavoitepakettiin verkkosivuillamme.