Vaalihumua ja jännitystä Norjan kunnissa ja alueilla

Naapurimaassamme Norjassa eletään todella jännittäviä päiviä. Ennakkoäänestysaika on päättymässä ja varsinainen vaalipäivä on ovella.

Norjassa kuntavaalit järjestetään samanaikaisesti aluevaalien (fylkestingsvalg) kanssa. Ihan niin kuin Ruotsissa ja Tanskassakin - ja tulevaisuudessa meilläkin. Norjassa ensimmäiset suorat aluevaalit järjestettiin vuonna 1975 ja siitä lähtien samanaikaisesti kuin kuntavaalit. 

Neljän viikon mittainen ennakkoäänestysaika päättyy tänään perjantaina 8.9. Varsinainen äänestyspäivä on ensi maanantaina (11.9). Kiinnostavana yksityiskohtana on, että vaalipäivä on Tanskan tapaan arkipäivänä, kun taas meillä ja Ruotsissa aina sunnuntaina. Norjassakin tosin kunta voi järjestää vaalit sekä sunnuntaina että maanantaina.

Ennakkoäänestyksen suosio kasvaa vaali vaalilta samaan tapaan kuin meilläkin. Toiseksi viimeiseen ennakkoäänestyspäivään mennessä jo lähes miljoona äänestäjää on käyttänyt äänioikeuttaan. 

Mielenkiintoista Norjan vaaleissa on hyvinkin joustava ennakkoäänestysmahdollisuus:

• Varsinainen ennakkoäänestysaika on tuplasti pidempi kuin meillä Suomessa eli neljä viikkoa (10.8.-8.9.). 
• Äänestäjillä on ollut mahdollisuus äänestää jo ennen varsinaisen ennakkoäänestysajan alkamista (1.7. -9.8.), mikäli tiesi ettei pysty äänestämään ennakkoäänestysaikana eikä varsinaisena vaalipäivänä. (nk. ’tidligstemme’). 
• Myös ulkomailla asuville äänioikeutetuille on ollut varattuna pitkä, lähes kahden kuukauden pituinen ennakkoäänestysaika (3.7.-1.9.). 

Äänestysaktiivisuus, voimasuhteet ja heijastusvaikutukset

Norjassa jännitetään varmastikin niin äänestysaktiivisuuden kehitystä (viime kuntavaaleissa 64,7% ja aluevaaleissa 60,5%) kuin myös mahdollisia puolueiden voimasuhteiden muutoksia. 

Tärkeä kysymys on myös, kuka nousee missäkin kunnassa puheenjohtajaksi. Norjassa sekä valtuuston että hallituksen kokouksia johtava puheenjohtaja valitaan neljäksi vuodeksi ja toimii yleensä päätoimisena luottamushenkilönä. 

Kun Norjassa kunta- ja aluevaalit pidetään eri aikaan kuin parlamenttivaalit, heijastuu näiden vaalien tulokset myös valtakunnalliseen kuntapolitiikkaan - ihan niin kuin meilläkin. 

Terveys, verot ja ympäristökysymykset puhuttavat

Vaalien kärkiteemoina ovat erään elokuun alussa tehdyn selvityksen mukaan terveyttä, veroja ja maksuja koskevat kysymykset. Nuorten keskuudessa talouden ja työelämän kerrotaan hieman yllättäen nousseen ilmasto- ja ympäristökysymyksiä tärkeämmiksi teemoiksi. Viimeaikaisissa uutisissa on nostettu myös esimerkiksi vanhustenhuolto yhdeksi tärkeäksi vaaliteemaksi. 

Kuntajohtajat ovat tuoreessa kyselytutkimuksessa nostaneet kuntien tärkeimmiksi haasteiksi työvoiman saatavuuden ja demografiset muutokset. Yhtä kaikki kovasti tuttuja teemoja ja haasteita meillekin. 

Vaalien edellä on kunta- ja alueministeriöllä ollut käynnissä haku vapaakuntakokeiluun. Mallia ja inspiraatiota on tässäkin kysymyksessä haettu Tanskan vapaakuntakokeiluista. Myös tämä on mielenkiintoinen seurannan kohde meille kunta- ja aluevaalien tulosseurannan ohella. 

Näistä lisää vaalien jälkeen.