Uusien kuntien talous on aiempaa ennustettavampaa, tiukempia aikoja edessä

Uusien kuntien toiminta on alkanut. Vuodenvaihteen suurten muutosten myötä kunnat jatkavat laajalla tehtäväkentällä toimintaansa niin elinvoiman, varhaiskasvatuksen, koulutuksen, kulttuurin, liikunnan kuin elinympäristön kehittämisen – siis vesi- ja jätehuollon, liikenteen ja katuverkkojen, energiatuotannon ja esimerkiksi maakäytön suunnittelun ja kaavoituksen – tehtävissä.  

Sote-uudistuksen myötä kuntien verotuloja ja valtionrahoitusta leikataan hyvinvointialueiden rahoittamista varten yli 22 miljardia euroa. Tarkka tieto sote-uudistuksen loppulaskusta selviää vasta vuoden 2023 jälkipuoliskolla. Kuntakohtaisten talousvaikutuksen laskenta ei siis vielä ole mahdollista. Myös vuoden 2024 talousarvioita tehdään sumussa syksyyn 2023 saakka.  

Se kuitenkin tiedetään jo, että sote-uudistuksen myötä kuntatalouden ennustettavuus paranee. Sivistystoimen menoja ja kuluja rakennetun ympäristön ylläpitämiseen ja kehittämiseen on helpompi ennakoida. Isoja investointeja kunnissa tehdään kuitenkin jatkossakin, sekä sivistystoimeen että kunnallistekniikkaan. 

Myös se tiedetään, että kuntakonserneissa voimasuhteet muuttuvat. Kun emokunta puolittuu, tytäryhteisöjen suhteellinen merkitys korostuu. Muutos voi olla ennakoitua suurempi erityisesti nyt, kun energiakriisi pakottaa arvioimaan uudelleen kuntaomisteisten energiayhtiöiden tuotto-odotuksia. 

Vaikka ennakkoarvioiden perusteella energiakriisin vaikutukset peruskuntien toimintamenoihin jäävät vuonna 2022 vielä maltillisiksi, kriisin vaikutukset näkyvät kuntien konsernituloksissa jo vuonna 2022 energiayhtiöiden tappioiden takia. 

Kuntien verotulojen kehitys oli hyvää vuonna 2022 koronan jälkimainingeista ja Venäjän hyökkäyssodasta huolimatta. Kuntien yhteisöverot kasvoivat peräti 6,6 prosenttia, vaikka koronan takia korotetun jako-osuuden vaikutus poistetaan.  

Tänä vuonna 2023 monissa kunnissa talousarviot on tehty ylijäämäisiksi ja kuntatalous on odotetusti tulevia vuosia tasapainoisempi. Piristysruiske johtuu verotilityksistä, joita kertyy kunnille kertaluonteisesti vuonna 2023 uudistusta edeltäneiden korkeampien kunnallisveroprosenttien mukaisesti. 

Rahan hinta kuntien suunnittelukauden investoinneille on kuitenkin täysin eri luokkaa totuttuun verrattuna. Vaikka korkomenot olisivat vielä vuonna 2022 pysyneet talousarvioiden rajoissa korkeiden suojausasteiden ansiosta, korkokulujen kasvuun on talousarvioissa varauduttu.  

Kuntatalouden kiristyminen vuodesta 2024 lähtien näkyy sekä kuntien taloussuunnitelmissa että osana valtion talousarviota julkaistavaa kuntatalousohjelmaa. Tiukoista talousvuosista selvitään sitä paremmin, mitä enemmän väljyyttä lainsäädäntö antaa kunnallisten peruspalvelujen järjestämiseen. Tavoitteiden tulisi olla selkeästi määriteltyjä mutta toteutustapa mustavalkoisten mitoitusten, ryhmäkokojen ja kelpoisuusvaatimuksien sijaan nykyistä vapaammin paikallisesti päätettävissä.  

Uudet kansalliset päättäjät valitaan eduskuntavaaleissa muutaman kuukauden kuluttua. Kuntatalouden kestävyys vahvistuu kaikissa kunnissa, jos hallitusohjelmakirjausten myötä kuntien rahoituspohjaa vahvistetaan ja sen ennustettavuutta parannetaan, kiinteistöriskiä pienennetään ja kuntien sivistystoimen rahoitus suojataan siten, että hyvinvointialueiden alijäämiä ei rahoiteta kuntien valtionosuuksia leikkaamalla.