Talousnäkymä murenee − tyyntä myrskyn edellä

Talousnäkymiä on reivattu kesän jälkeen alaspäin. Vaikka moni suhdanne-ennuste on vielä päivittymättä, niin jo nyt julkaistuista liikepankkien arvioista on nähtävissä selvä viesti. Taantuma on siirtymässä ja pitkittymässä ensi vuoden puolelle. Tätä indikoivat sekä Nordea että OP, jotka ennakoivat ensi vuodelle nollakasvua. Joukkoon liittyi syksyn ennusteellaan myös Kuntarahoitus, joka arvioi ensimmäisenä ennustelaitoksena ensi vuodelle jopa pientä BKT:n volyymin laskua. Kaikkien suhdannelaitosten ennusteet asettuvat toki hyvin pieneen vaihteluväliin ja positiivisiakin yllätyksiä voi vielä tapahtua.

Edellä mainitut ennusteet ovat vuoden 2024 osalta selkeästi synkemmät kuin valtiovarainministeriön ennuste, jossa ensi vuoden kansantalouden volyymikasvuksi arvioidaan +1,4 prosenttia. Myös pankkien työttömyysaste-ennuste on valtiovarainministeriön näkemystä selvästi synkempi. Valtiovarainministeriön ensi vuoden talousarvion pohjana käytettävä suhdanne-ennuste julkaistaan lokakuun alkupuolella.

BKT:n ennusteilla, työllisyysarvioilla ja työttömyydellä on välitön yhteys julkisen sektorin tuloihin ja menoihin. Tuoreet ennusteet pistävät siis miettimään, että voiko budjetin pohja pettää ja keikauttaa valtion vero- ja menoennusteet ensi vuoden osalta entistäkin heikommaksi? Valtiovarainministeriön elokuisen budjettiesityksen mukaan valtion budjettitalouden alijäämä on ensi vuonna sopeutustoimista huolimatta noin 10 miljardia euroa.

Talousnäkymien heikentyminen välittyy suoraan myös kuntien talouteen. Sote-uudistuksen jälkeen kuntien verotuloennusteet heiluttavat kuntatalouden tilaa aikaisempaa voimakkaammin. Kevään kuntatalousohjelmassa veroennuste oli vahva, mikä näkyi totuttua myönteisempänä kuntatalouden rahoitusjäämäennusteena lähivuosina. Syksyn ennusteessa tilanne voi olla toinen. Verojen ohella taloustilanteen hyytyminen vaikuttaa myös kuntien muihin tuloihin, kuten myyntuottoihin.

Talousnäkymien heikentyminen vaikuttaa luonnollisesti myös kuntien menoihin. Kunnilla on yhä merkittävä rahoitusosuus perustoimeentulotuen ja pitkäkestoisen työttömyysturvan rahoittamisessa. Kun talous sakkaa, työttömyys nousee ja tarve täydentää toimeentuloa erilaisilla etuuksilla lisääntyy. Kuntien on syytä varautua jo nyt näiden menoerien kasvuun ensi vuoden puolella.

Kuntien rahoitusosuus toimeentulotuesta ja työttömyysturvasta puhutti syyskuun alussa myös Kuntaliiton työvaliokuntaa. Se viestitti budjettiriiheen, että sosiaaliturvaan kaavaillut leikkaukset kuormittavat kuntataloutta. Hallitusohjelman mukaan leikkaukset heikentävät kuntien taloutta vuosittain noin 80–100 miljoonalla eurolla. Taakka kasvaa, jos työttömät eivät työllisty hallitusohjelmassa oletetulla tavalla.

Nyt tähän viestiin pitää lisätä myös se, että sosiaaliturvaleikkauksen kuntavaikutukset kasvavat tätäkin suuremmiksi, jos työttömyysaste on tulevina vuosina noin yhden prosenttiyksikön korkeampi kuin hallitusohjelmaa laatiessa oletettiin.