Talouden rakenteet murroksessa - kaupungit muutoksen eturintamassa

Murroksissa kaupungit ovat keskiössä - oli sitten kyse talouden tuotannollisista rakenteista tai energia- ja ympäristökysymyksistä. Koronapandemian myötä yleistynyt etätyökään ei kaupungistumisen isoa kuvaa muuttanut. Työnteon paikat moninaistuvat, mutta kaupunkien ja kaupunkiseutujen kasvu jatkuu.

Monilla toimialoilla kaupunkisijainti on ratkaisevan tärkeä. Tässä ajassa uutta on kuitenkin se, että kasvun mahdollisuuksia on avautunut nyt aiempaa laajemmalle joukolle kaupunkeja. Vihreän siirtymän myötä esimerkiksi vetytaloushankkeita on vireillä laajasti ympäri Suomea, myös monilla keskisuurilla teollisuuspaikkakunnilla. Kyse on samanaikaisesti taloudesta, ympäristöstä ja kansallisesta turvallisuudesta. Nämä mahdollisuudet on nyt hyödynnettävä tehokkaasti.  

Kaupungit palveluviennillään talouden tukipylväitä

Perinteisemmän, toki uudistuvan teollisuuden ohella, kaupungit ovat myös nykyaikaisen palveluyhteiskunnan ytimessä. Kyse ei ole ainoastaan paikallista kysyntää palvelevasta toiminnasta, vaan myös monista liike-elämää palvelevista korkean arvonlisän palveluista ja palveluviennistä.

Palveluviennin osuus viennistä on kasvanut 2000-luvulla voimakkaasti ja on jo 40 prosentin tasolla. Usein vähälle huomiolle jää se, että palveluviennin osuus kaiken vientitoiminnan kotimaisesta arvonlisästä on huomattavan suuri, suhteellisesti jopa korkeampi kuin tavaraviennissä. Palveluvienti onkin yksi Suomen talouden tukipylväitä ja sillä on mittava kasvupotentiaali.  

Kaupungit mukaan kansainväliseen kilpailuun

Kaupunkien rooli kansantaloudelle, kasvulle ja tuottavuuden kehitykselle on ratkaisevan tärkeä. Kaupunkien roolia tarkastellessamme ei tulisi rajoittua ainoastaan kansalliseen näkökulmaan. Pienenä kansantaloutena Suomen ja suomalaisten yritysten on väistämättä oltava osa kansainvälistä taloutta.

Taloudellisen hyvinvoinnin näkökulmasta ei ole yhdentekevää, millaisessa roolissa me olemme kansainvälisessä työnjaossa. Kaupunkien rooli korkean arvonlisän toimialoilla on ratkaiseva, oli sitten kyse korkean teknologian tuotteista tai palveluista. Siksi ei tule sivuuttaa kaupunkien kykyä luoda uutta sekä vetää puoleensa yritystoimintaa ja osaavaa työvoimaa.

Yhtenä talouden haasteena voidaan pitää kansainvälistä työvoimapulaa, joka koskettaa jo laajasti eri sektoreita ja alueita. Kyse on sekä Suomen vetovoimasta kilpailussa osaavasta työvoimasta että myös koulutuspoliittisista ratkaisuista. Kansainvälisen vetovoiman kehittämisen ohella tarvitsemme mm. lisää aloituspaikkoja yliopistoihin ja korkeakouluihin, tarpeiden mukaan kohdennettuna.

Kaupunkien investointimahdollisuudet on turvattava

Kaupungit kantavat vastuuta laajasti niin kansantaloudesta kokonaisuudessaan kuin paikallisesti omista kaupunkiseuduistaan. Kasvu edellyttää investointeja niin paikallisesti kuin saavutettavuuden näkökulmasta myös laajemminkin. Näitä investointimahdollisuuksia ei tule vaarantaa.

Liikenneinvestointien näkökulmasta kaupungit lentokenttineen ja keskeiset satamakaupungit ovat niitä kansallisia solmukohtia, joiden kautta Suomeen tullaan ja joiden kautta ulkomaankauppa kulkee. Vanha toteamus Suomesta saarena pitää uudessa geopoliittisessa ajassa yhä enemmän paikkaansa. Kansallisten toimenpiteiden ohella on myös tarve entistäkin tehokkaammalle edunvalvonnalle EU:n liikennepolitiikan ja siihen liittyvän rahoituksen suhteen.     

Kaupungeilla on oltava mahdollisuus ja kannustimet panostaa kestävään kasvuun pitkäjänteisesti ja ennakoitavasti. Samalla on pidettävä huoli siitä, ettei lainsäädäntö ja normiohjaus ole esteenä järkeville uudistuksille ja kokeiluille. Kaupungit ovat hyvinvointia luovan kansantalouden ydintä, ja kaupunkien tarjoamat mahdollisuudet on syytä hyödyntää täysimääräisesti.