Suomi tarvitsee kuntia omien ilmastotavoitteidensa saavuttamiseksi

Dubain ilmastokokouksesta COP28:ssa saatiin lopulta positiivisia uutisia. Loppumetreillä venyneissä neuvotteluissa saatiin aikaiseksi sopimus kehottaa maita siirtymään pois fossiilisten polttoaineiden käytöstä, jotta nettonollapäästöjen saavuttaminen vuoteen 2050 mennessä tieteen mukaisesti olisi vielä mahdollista. Sopimus sisältää myös muita tärkeitä toimenpiteitä, kuten uusiutuvan energian käytön kolminkertaistamisen sekä energiatehokkuuden parantamisen kaksinkertaistamisen vuoteen 2030 mennessä. Vaikka sanamuodollisesti sopimus ei ole sitova, on se kuitenkin käänteentekevä viesti fossiilisten polttoaineiden käyttämisen alas ajamisesta. 

Lisäksi heti ilmastokokouksen alkumetreillä syntyi sopu ilmastotuhojen korjaamista koskevasta rahastosta ja konkreettisia lupauksia rahasta, jota rahastoon laitetaan. Tämän päätöksen toivotaan tuovan kansainvälisessä ilmastopolitiikassa eteläisen ja pohjoisen pallonpuoliskon valtioita jatkossa lähemmäksi toisiaan.

Suomi tarvitsee kuntia omien ilmastotavoitteidensa saavuttamiseksi 

Näiden myönteistä - ja kipeästi kaivattua - virettä ilmastopolitiikkaan tuoneiden uutisten varjoon jää Dubaissa käyty keskustelu valtioiden ja kaupunkien sekä paikallishallintojen välisestä yhteistyöstä ilmastotoimissa ja niiden suunnittelussa. YK:n ilmastokokouksen yhteydessä järjestettiin ensimmäistä kertaa Local Climate Action Summit. Tapahtumaa isännöivät COP28-kokouksen puheenjohtaja Sultan al-Jaber sekä yhdysvaltalainen Bloomberg Philanthropies -säätiön perustaja ja New Yorkin ex-pormestari Michael R. Bloomberg.

Ymmärrys paikallistason merkityksestä ilmastotyössä on vahvistunut ja sen tärkeys tuodaan julkilausumissa esiin. Mutta edelleenkään kansainvälisessä ilmastopolitiikan järjestelmässä kaupunkien ja kuntien ilmastotoimet eivät juurikaan näy. Niinpä Dubain kokouksen positiivisena askeleena voi pitää myös COP28-puheenjohtajan esittelemää CHAMP-aloitetta, joka haastaa valtioita yhteistyöhön kaupunkien ja aluehallintojen kanssa kansallisten sitoumusten saavuttamiseksi. 

Julkaisuhetkellä 63 maata oli jo allekirjoittanut sitoumuksen, Suomi ei valitettavasti tässä joukossa vielä näkynyt. Turun pormestaria Minna Arvetta lainaten ”Suomi, saa suorittaa!”. Suomi tarvitsee kuntia omien ilmastotavoitteidensa saavuttamiseksi - vahva ja selkeä kumppanuus tukisikin molempia hallinnontasoja yhteisessä päämäärässä. Uudessa hallitusohjelmassa tätä kumppanuutta ei kuitenkaan näy, ja kuntien ilmastotyön tukea heikennettiin aikaisemmasta. Ilmastolain uusi velvoite kuntien ilmastosuunnitelmasta poistetaan pikavauhtia, ja etenkin pienten kuntien tuki jää lähes olemattomaksi.

Ilmastonmuutokseen sopeutumista ja varautumista tulee vauhdittaa myös suomalaisissa kunnissa ja kaupungeissa

Lisäksi ilmastotuhoihin liittyen kansainvälinen isojen kaupunkien C40-järjestö julkaisi raportin kaupungeissa tapahtuvista ilmastotuhoista sekä kaupunkien toimista näihin tuhoihin varautumiseksi sekä niiden korjaamiseksi. Vaikka ilmastonmuutoksen vaikutuksille ovat erityisen haavoittuvia etenkin eteläisen pallonpuoliskon nopeasti kaupungistuvat merenrantakaupungit, tulee ilmastonmuutokseen sopeutumista ja varautumista vauhdittaa myös suomalaisissa kunnissa ja kaupungeissa.

PS. Kuntaliitto tukee kuntia niiden ilmastotyössä, mutta tarvitsee tähän myös ajanmukaista tilannekuvaa kunnista. Vastaathan kuntien ilmastokyselyyn 20.12. mennessä! Se on lähetetty kirjaamoihin. Lisätietoa saat pauliina.jalonen@kuntaliitto.fi

Tutustu myös Kuntaliiton artikkelisarjan kunnista ja vihreästä siirtymästä. Siinä tuodaan esille käytännön esimerkkejä siitä, miten kunnat edistävät omilla investoinneillaan ja kehittämishankkeillaan vihreää siirtymää ja millaisia rahoitusvälineitä on hyödynnetty.