Pitkäaikaistyöttömyys kääntyi kasvuun

Viime vuosien epävarmuuksien ja kustannuspaineiden keskellä kansantaloudessa on ollut jo pitkään yksi valopilkku: työllisyys. Se on pysynyt koronapandemian aiheuttaman rajun pudotuksen jälkeen kasvu-uralla. Koronakuoppa kuroutui kiinni jo noin vuoden kuluttua ja kasvu on jatkunut myös sen jälkeen, tosin aiempaa hitaammin. Työllisyysaste pyörii yhä ennätystasolla. Myös työttömyysluvut ovat jaksaneet yllättää positiivisesti, vaikka talouden kasvu on ollut takkuista ja käänne toiseen suuntaan lienee jo käynnissä.

Työmarkkinoita on kirittänyt monta samaan suuntaan vaikuttavaa tekijää. Talouden palveluvaltaistuminen on monipuolistanut Suomen kansantalouden toimialarakennetta ja vaimentanut suhdanneshokkien iskua talouden kasvulukuihin ja työllisyyteen. Työllisyyttä ovat ylläpitäneet myös Sanna Marinin hallituksen mittavat koronatukitoimet ja pula ammattitaitoisesta työvoimasta. Lisäksi tilastoja putsaa väestön ikääntyminen ja nuorten ikäluokkien pienentyminen.

Mitä tuoreimmat työvoimatilastot kertovat meille juuri nyt?

Suomessa oli kesäkuussa 2023 Tilastokeskuksen mukaan noin 200 000 työtöntä. Työttömyyden taso on matalampi kuin finanssikriisin jälkeisinä vuosina, jolloin työttömiä oli pahimmillaan noin 50 000 enemmän kuin tällä hetkellä. Aivan viime kuukausina työttömien määrä (trendi) on noussut, mutta muutos on vielä sangen pientä. Kausitasoitettu työttömyysaikasarja on pyörinyt samoissa lukemissa oikeastaan noin vuoden päivät.

Rohkaisevasta yleiskuvasta huolimatta työttömyydestä on kuitenkin tullut yhä selkeämmin rakenteellista. Työministeriö kertoo, että kesäkuun lopussa Suomessa oli lomautettuna 20 800 henkilöä ja pitkäaikaistyöttömiä oli noin 91 000 henkeä. Pitkäaikaistyöttömyyden lasku koronan jälkeen päättyi kuluvan vuoden keväällä ja nyt pitkäaikaistyöttömyys on jo pienessä kasvussa. Jos kasvu jatkuu tulevina kuukausina niin pitkäaikaistyöttömien määrä jää huomattavasti korkeammalla tasolle kuin ennen koronapandemiaa. Tämä tulee kasvattamaan kuntien työmarkkinatuen rahoitusvastuita.

Työmarkkinat etsivät kesän jälkeen uutta suuntaa. Ilmassa on erisuuntaisia muutospaineita. Kuluttajahintojen voimakkain nousupiikki on takana, puheet sotatoimista hävinneet otsikoista ja kuluttajien luottamus on vähitellen palautumassa. Tunnelmia hillitsee kuitenkin teollisuuden ja rakentamisen kysynnän vaimeus.

Pakkaa sekoittaa myös Petteri Orpon hallitusohjelma. Hallitus tavoittelee päätöksillään 100 000 uutta työllistä. Pidemmällä aikavälillä hallituksen tavoitteena on nostaa työllisyysaste 80 prosenttiin. Vahvoista tavoitteista huolimatta on kuitenkin hyvin epäselvää, mitä työmarkkinoilla tulevina kuukausina tapahtuu ja missä tahdissa uusia työpaikkoja saadaan luotua. Kunnilla on iso rooli työttömyyden hoidossa. Lähtökohdat työttömyyden vähentämiseksi ovat OECD:n raportin mukaan erittäin haasteelliset.

Aiheesta lisää

Työllisyyskalvot, elokuu 2023 (pdf)