Irmeli Myllymäen blogi 19.1.2023

Opiskeluhuoltoa uudenlaisessa yhteistyössä

Julkisten palvelujen järjestämisvastuu on vuoden vaihduttua uudessa asetelmassa. Kunnilla ja hyvinvointialueilla on molemmilla omat roolinsa ja vastuunsa, mutta myös tarve ja velvoite keskinäiselle yhteistyölle. Asiakkaalle on merkityksellisempää palvelun sujuvuus, eikä niinkään se, mille taholle järjestämisvastuu kuuluu. Ajan myötä pääsemme näkemään, miten kahden eri järjestämistahon yhteistyötä edellyttävissä palveluissa onnistutaan.

Yhteisöllistä ja yksilökohtaista opiskeluhuoltoa

Kouluissa ja oppilaitoksissa kunnan ja hyvinvointialueen yhteistyö konkretisoituu erityisesti opiskeluhuollossa. Opiskeluhuolto on matalan kynnyksen palvelua ja se jakautuu yhteisölliseen ja yksilökohtaiseen työhön. Hyvinvointialue vastaa nyt kuraattori- ja psykologipalveluiden sekä kouluterveydenhuollon järjestämisestä. Koulutuksen järjestäjällä taas on päävastuu opiskeluhuollon suunnitelmallisesta toteuttamisesta kouluissa ja oppilaitoksissa. Opiskeluhuolto on järjestettävä yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa niin, että opiskeluhuollosta muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus. Opetushallitus on vahvistanut perusteet koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelman laatimiseksi joulukuussa. Koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelma otetaan käyttöön elokuussa, joten sen laatimiseen on aikaa puolisen vuotta.

Opiskeluhuollon kokonaisuudessa yhteisöllinen työ on ensisijaista, ja sitä toteuttavat kaikki koulussa toimivat ammattilaiset, myös hyvinvointialueen palveluksessa olevat psykologit, kuraattorit ja kouluterveydenhoitajat. Yhteisöllinen työ onkin otettava huomioon arvioitaessa ammattilaisten työaikaresurssia kouluissa ja oppilaitoksissa. Yksilökohtaisten opiskeluhuoltopalvelujen osalta helppo saatavuus on haluttu varmistaa lailla. Hyvinvointialueen on järjestettävä psykologi- ja kuraattoripalvelut ensisijaisesti oppilaitoksessa ja koulutuksen järjestäjän tulee tarjota siihen tilat.

Selkeillä pelisäännöillä monialainen yhteistyö toimivaksi

Yksilökohtaista opiskeluhuoltoa toteuttaa myös yksittäisen opiskelijan tueksi suostumuksella koottava monialainen asiantuntijaryhmä, jossa tavallisesti on mukana sekä koulutuksen järjestäjän että hyvinvointialueen ammattilaisia. Tiedot ja toimenpiteet kirjataan opiskelijakohtaiseen opiskeluhuollon kertomukseen, joka tallennetaan koulutuksen järjestäjän ylläpitämään opiskeluhuollon rekisteriin. Toivottavana on pidetty monialaisen asiantuntijaryhmän jäsenten käytössä olevaa yhteistä järjestelmää, jotta työskentely olisi sujuvaa. Opetushallitus julkaisi joulukuussa ohjeistusta liittyen mutkikkaaseen tietojen luovuttamista säätelevään lainsäädäntöön. Sen mukaan koulutuksen järjestäjän nimeämä vastuuhenkilö määrittelee tapauskohtaisesti käyttöoikeudet kaikille opiskelijan asiantuntijaryhmään osallistuville opiskeluhuollon rekisteriin tallennettaviin tietoihin.

Monialaisen yksilökohtaisen työn ja siihen liittyvän tiedonsaannin ohella on esitetty toiveita kuraattorien, psykologien ja kouluterveydenhoitajien pääsystä koulutuksen järjestäjän oppilastietojärjestelmiin ns. yleisillä katseluoikeuksilla. On kuitenkin huomattava, että koulutuksen järjestäjän keräämät ja ylläpitämät oppilastiedot perustuvat koulutuksen järjestämiseen ja siihen liittyvään lainsäädäntöön.

Opetushallitus on ohjeistuksessaan painottanut, että luovutettaessa oppilaan tietoja koulutuksen järjestäjältä, on tiedon pyytäjän pystyttävä yksilöimään, mitä tietoja hän tarvitsee ja millä perusteella. Mikäli rajattua, tietotarpeen mukaista pääsyä tietojärjestelmiin ei pystytä antamaan, täytyy tietojen luovuttaminen järjestää muuten kuin pääsyllä kaikkiin tietojärjestelmässä oleviin tietoihin. Opiskeluhuollon kuraattorit, psykologit, terveydenhoitajat ja lääkärit saavat käsitellä vain niitä tietoja, joita he tarvitsevat työtehtäviensä hoitamisessa.

Monialaisen työn toimivuus edellyttää selkeitä pelisääntöjä koulutuksen järjestäjän ja hyvinvointialueen henkilöstön kesken. Alueilta löytyy tahtoa toimivan yhteistyön rakentamiseen. Samalla on helppo ymmärtää kuntien ja hyvinvointialueiden näkemys siitä, että tietosuojalainsäädäntö rajoittaa liikaa hyvän yhteistyön rakentamista. Ei silti liene mahdotonta kehittää toimivia yhteistyömalleja siten, että samalla varmistutaan salassa pidettävien tietojen tietosuojasta.

Keskustelu, aikaisempien toimintatapojen puntarointi ja hyvien ratkaisujen etsiminen onkin nyt tärkeää. Muutoksen hetkellä on tilaisuus pohtia, mitä haluamme vaalia ja mitä on syytä arvioida uudelleen. Alueilla ratkaisuja etsitään yhteistyössä kuntien ja hyvinvointialueiden kesken. On kuitenkin tärkeää seurata ja kehittää myös kansallisella tasolla opiskeluhuollon toimivuutta. Se tarkoittaa aktiivista vuoropuhelua ministeriöiden, Opetushallituksen, THL:n ja koulutuksen järjestäjien kesken.

Opiskeluhuolto tulee jatkossakin pitää matalan kynnyksen palveluna, jonka puitteissa pystytään reagoimaan nopeasti oppilaan tarpeisiin.