Mitkä tekijät vaikuttavat nyt lukiokoulutuksen rahoitukseen?

Pääministeri Orpon hallituksen ohjelmassa on maininta lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistamisesta: ”Hallitus uudistaa lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmän vastaamaan paremmin lukiokoulutuksen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin.” Virke on tärkeä, joskin hieman erikoinen. Rahoitusjärjestelmän uudistaminen paremmin kustannuksia vastaavaksi edellyttäisi nimittäin rahoituksen lisäämistä ja sitä ei ole luvassa.

Valtio kohdistaa lukiokoulutuksen rahoitukseen niin vuonna 2023 kuin myös ensi vuonna 2024 yli sadan miljoonan euron rahoitusleikkauksen. Leikkaus on hyvin ongelmallinen, koska se johtaa rahoitusjärjestelmän vääristymiseen: rahoitus ei enää vastaa lukiokoulutuksen järjestämisestä aiheutuneita kustannuksia. 

Kunnat ovat suurin lukiokoulutuksen rahoittaja: ne rahoittavat ensinnäkin rahoitusjärjestelmää asukasperusteisen rahoitusosuutensa avulla, minkä lisäksi ne paikkaavat vielä valtion rahoitusleikkauksia. Lukiokoulutusta järjestävät kunnat rahoittavat lukiokoulutusta siis kahta kautta. Kuntien välinen rahoitusvastuu jakautuisikin välittömästi tasapuolisemmin, mikäli valtio lopettaisi rahoitusleikkauksensa. 

Kokoluokat lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmässä

Olen aiemmin tarkastellut lukiokoulutuksen rahoitusta vuonna 2024 hallituksen eduskunnalle antaman talousarvioesityksen pohjalta. Tämän kirjoituksen tarkoituksena on tuoda taustatietoa siihen, mitä tekijöitä lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmässä tällä hetkellä on. Erityisesti tarkoituksena on tuoda mittasuhteet näkyviksi lukujen avulla. 

On tärkeää muistaa, että lukiokoulutuksen rahoitus on laskennallista ja yleiskatteellista. Se allokoidaan ilman kiertoteitä suoraan koulutuksen järjestäjille. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan, minkä suuruusluokan kokonaisuuksia rahoituksen allokoinnissa vuonna 2024 on. Käytettävät luvut perustuvat Opetushallituksen 2.11.2023 julkaisemiin ennakollisiin rahoitustietoihin. Koko ajan on tietysti muistettava, että valtaosa rahoituksesta on kunnilta kerättyä asukasperusteista rahoitusta.

Kuva 1: Lukiokoulutuksen ennakollinen rahoitus vuonna 2024

Lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmässä oleva rahoitus jaetaan koulutuksen järjestäjille opiskelijamäärän perusteella. Koska koulutuksen järjestäminen on opiskelijaa kohti kalliimpaa pienillä opiskelijamäärillä, korotetaan pienen lukiokoulutuksen järjestäjän (kieliryhmän mukaan alle 200 opiskelijaa) yksikköhintaa. Jopa kahdella kolmasosalla järjestäjistä on korotettu yksikköhinta, sillä koulutuksen järjestäjät ovat valtaosin pieniä.

Pienen opiskelijamäärän perusteella tehtyyn yksikköhinnan korotukseen käytetään noin viisi prosenttia rahoitusjärjestelmässä olevasta rahoituksesta. Tätä nimitetään joskus ‒ jopa hallitusohjelmassa ‒ virheellisesti pienen lukion lisäksi. Kyse on kuitenkin koulutuksen järjestäjän, ei oppilaitoksen opiskelijamäärästä.

Pienen koulutuksen järjestäjän korotus uudistuu

Hallitusohjelmassa luvataan uudistaa pienen lukiokoulutuksen järjestäjän yksikköhinnan korotus tukemaan koulutuksen saavutettavuutta ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumista. Kirjaus on erittäin tärkeä, sillä ikäluokkien jatkaessa useimmilla seuduilla pienenemistään, tulee rahoitusjärjestelmän nykyistä paremmin ottaa huomioon erilaiset olosuhteet ja koulutuksen saavutettavuus. 

Rahoitusjärjestelmän tulee myös tosiasiallisesti antaa koulutuksen järjestäjille mahdollisuudet huolehtia koulutustehtävästään, eikä ottaa kantaa järjestämistapaan. Siksi on tärkeää, että valmistelussa pohditaan, miten tuo nykyinen 42 miljoonaa euroa saadaan parhaiten ottamaan olosuhdetekijät huomioon ja tukemaan koulutuksen saavutettavuutta. Tämä on mitä suuremmissa määrin kuntien intressissä. On tärkeää, että kunnat ovat myös suurimpina rahoittajina valmistelun ytimessä. 

Tällä hetkellä rahoitusjärjestelmässä on mukana myös yksikköhinnan harkinnanvarainen korotus. Siitä olen kirjoittanut enemmän jo aiemmin. Harkinnanvarainen korotus on tällä hetkellä tarpeellinen, sillä ainakaan nykyinen rahoitusjärjestelmä ei pysty ottamaan riittävästi huomioon vaativimpia olosuhteita. Se paikkaakin osin lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmän puutteita.

Pieni osa lukiokoulutuksesta järjestetään sisäoppilaitosmuotoisesti. Se edellyttää järjestämistavan mainitsemista järjestämisluvassa ja mahdollistaa tällöin yksikköhinnan korottamisen sisäoppilaitokseen kuuluvan majoituksen ja ruokailun saavien opiskelijoiden osalta 40 prosentilla lukiokoulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta. Tässä volyymit ovat hyvin pieniä.

Kuva 2: Lukiokoulutuksen yksikköhinnat vuonna 2024

Lukiokoulutuksen järjestäjälle, jolla on järjestämisluvan mukaisesti myönnetty erityinen koulutustehtävä tai valtakunnallinen kehittämistehtävä, myönnetään lisärahoitusta. Tämä lisärahoitus on 1,55 prosenttia rahoitusjärjestelmässä olevasta rahoituksesta vuonna 2024. Osuus pienenee oppivelvollisuusuudistuksesta johtuen seuraavina vuosina siten, että se on 1,44 prosenttia vuodesta 2027 alkaen.

Yksikköhinta kuvaa sitä euromäärää, joka rahoitusjärjestelmästä allokoidaan opiskelijaa kohti kullekin koulutuksen järjestäjälle. Kuvasta 2 nähdään, että lukiokoulutuksen järjestäjien yksikköhinnat vaihtelevat huomattavasti. Tällöin syynä ovat erilaiset tekijät, joita olen tässä tekstissä käsitellyt.  En ole lyhyessä kirjoituksessani eritellyt nuorten ja aikuisten lukiokoulutusta tai lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmässä rahoitettua TUVA-koulutusta. Olen pyrkinyt lähinnä kuvaamaan mittasuhteita, sillä niiden ymmärtäminen on lukiokoulutuksen ja sen rahoituksen kehittämisen ytimessä.