Mitä hallitusohjelma tarkoittaa kuntien ilmastotyölle?

Uusi hallitus on sitoutunut mm. ilmastolakiin sekä kansainvälisiin sitoumuksiin. Vaikka monien hallitusohjelman toimenpiteiden vaikutukset ja merkitys kunnille konkretisoituvat myöhemmin, ei valtion ja kunnan kumppanuus ilmastokestävän Suomen tekijöinä hallitusohjelmassa näy.

Hallitusohjelmassa on kyllä hyvääkin kuntien ilmastotavoitteiden näkökulmasta. Kestävän energiajärjestelmän rakentaminen mahdollistaa ilmastotavoitteiden lisäksi elinvoimaa ja kestävämpää taloutta. MAL-sopimuksia rahoitetaan ja lähijunaliikennettä mahdollistetaan. Hallitus ei kuitenkaan enää rahoita Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelmaa, mikä on kunnissa koettu tärkeänä. Vaikka ohjelman avustukset ovat olleet pieniä, ovat ne keveänä järjestelynä täydentäneet muuta ja etenkin byrokraattisesti vaativampaa EU-rahoitusta.

Ilmastosuunnitelmavelvoite leikkauslistalla

Ilmastolakiin astui voimaan muutos 1.3.2023, minkä myötä ilmastolakiin sisällytettiin kunnille velvoite laatia ilmastosuunnitelmat. Nyt tämä velvoite on hallituksen leikkauslistalla. Perusteluina mm. se, että velvoite lisää hallinnollista taakkaa sekä kunnissa että valtiolla, ja sillä ei saavuteta merkittäviä päästövaikutuksia, sillä suunnitelmia laadittaisiin ensimmäistä kertaa lähinnä pienissä kunnissa. Myös Kuntaliitto oli lausunnoissaan huolissaan velvoitteen vaikuttavuudesta, vaikka pitikin hyvänä, että lainsäädännöllisestikin kuntien rooli tunnistetaan.

Suunnitelmavelvoitteen poisto ei myöskään poista kuntien roolia ja vastuuta ilmastotoimijana. Perusoikeuspohjaisena velvoitteena ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen kohdistuu kaikkiin julkisen vallan käyttäjiin, joita myös kunnat ovat. Tätä kunnan tehtävää sekä kunnan ja valtion välistä suhdetta pohti ansiokkaasti oikeuskansleri ilmastolain lausunnossaan syksyllä 2021.

Kunnat tärkeitä ilmastopolitiikan toimijoita

Tämän perustuslaillisen tehtävän takia on myös perusteltua nähdä kunnat ilmastopolitiikan kumppaneina valtion viranomaisille. Kunnat mm. pilkkovat isoja kansainvälisiä ilmastotavoitteita konkreettisiksi teoiksi. Tekemisen kautta ilmastopolitiikka puolestaan tulee ymmärrettävämmäksi. Mutta vaikka kunnat osaltaan toimeenpanevat EU:n ja valtion ilmastopolitiikkaa, itsehallintonsa myötä ne ovat myös itsenäisiä ilmastopoliittisia toimijoita. Kuntia ja kaupunkeja ei tulisi nähdä pelkästään valtion tai EU:n ilmastotavoitteiden toimeenpanijoina, ilmastoratkaisujen alustoina ja laboratorioina vaan ilmastopolitiikan toimijoina, joiden vahvuus on mm. lähidemokratiassa ja kuntalaisten kestävän arjen puitteiden rakentajina.

Kunnan ilmastotavoite ja -ohjelma kytkeytyy kuntastrategiaan, sillä ilmastonäkökulma vaatii johtamiselta läpileikkaavuutta. Ilmastonmuutos olisi huomioitava talousarviossa, investointisuunnitelmissa, sekä erilaisissa strategisissa linjauksissa ja suunnitteluvälineissä kuten yleiskaavassa, hankintalinjauksissa, elinkeinopoliittisessa tai maapoliittisessa ohjelmassa. Ensimmäiset ilmasto-ohjelmat on kunnissa tehty 1990-luvulla. Niitä tehdään eri tavoin ja etenkin isoissa kunnissa ilmastosuunnitelma on yksi väline muun ilmastotyön joukossa. Tärkeää onkin, että ilmastoasiat ovat osa kuntien strategista johtamista ja että ne voidaan integroida kunnan muuhun johtamiseen. Tässä työssä Kuntaliitto tukee kuntia jatkossakin.