Kirsi Lamberg 9.3.2023

Mistä jatkossa kunta-ammattilaisia – Uhkaako maalittaminen kiinnostusta hakeutua julkisiin tehtäviin?

Mielestäni suurin riski on, että kokemus maalittamisesta ja toimintaa usein seuraava julkisuus vähentävät halukkuutta hakeutua julkisiin tehtäviin, esimerkiksi kunnan, kuntayhtymien ja hyvinvointialueiden viranhaltijoiksi ja luottamushenkilöiksi. Lisäksi pitkään jatkunut tilanne voi sotkea, tai pahimmillaan jopa halvaannuttaa koko organisaation toiminnan.

Myös kunta-ammattilaiset kohteena

Maalittaminen ilmiönä tunnistetaan myös kuntakentällä. Toiminta kohdistuu kunnan työntekijöihin, viranhaltijoihin ja luottamushenkilöihin. Maalittamisen kohteeksi joutuminen on yksittäiselle henkilölle raskas kokemus. Se voi pitkittyessään aiheuttaa sairaslomia ja työkyvyttömyyttä. Pahimmillaan maalittamisen kohteeksi joutunut lamaantuu, päätyy itsesensuuriin tai jättäytyy pois tehtävistään.

Riskinä onkin, että maalittamiseen liittyvä kokemus sekä sitä usein seuraava julkisuus myös vähentävät halukkuutta hakea julkisiin tehtäviin, esimerkiksi viranhaltijoiksi tai luottamushenkilöiksi. Tämän päälle koventunut keskustelukulttuuri vielä osaltaan lisää kunnan ylimpien viranhaltijoiden vaihtuvuutta (Kuntalehti).

Vaikka maalittaminen kohdistuu usein yhteen tai muutamaan henkilöön, toiminta voi pahimmillaan vaikuttaa koko organisaation toimintaan ja päätöksentekokykyyn. Varsinkin pienemmissä kunnissa laajamittainen maalittaminen voi merkittävästi hidastaa ja lamauttaa organisaation toimintakykyä.

Maalittamiselle ei yksiselitteistä selitystä

Kyse on usein ilmiöstä, jossa yksi tai useampi toimija kehottaa ja yllyttää suurta joukkoa hyökkäämään yhden ihmisen kimppuun eri tavoin, esimerkiksi lähettämällä vihaviestejä sähköpostilla tai sosiaalisessa mediassa. Maalittaminen voi ilmetä myös suorana tai epäsuorana uhkailuna, tai yksityiselämän tietojen esiin kaivamisena ja niiden vääristelemisenä.

Maalittaminen eroaa vainoamisesta siten, että tavoitteena pyrkiä vaikuttamaan uhrin toimintaan esimerkiksi viranhaltijana, työntekijänä tai luottamushenkilönä.

Maalittaminen voi sisältää nimenomaisia kehotuksia vaikuttaa kohdehenkilön toimintaan: pyritään esimerkiksi mobilisoimaan muita henkilöitä omien tavoitteiden edistämiseksi. Maalittaminen on ilmiönä jossain määrin organisoituneempaa kuin vainoaminen (Edilex). Maalittamisen tarkoituksena on vaikuttaa uhrin toimintaan tai hiljentää hänet.

Kaikki palaute, kärkeväkään, ei ole maalittamista

Kaikki viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden saama palaute ja kritiikki ei suinkaan ole maalittamista. Demokraattiseen yhteiskuntaamme kuuluu keskeisesti yksilöiden sananvapaus ja oikeus arvostella julkista toimintaa. Viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden tulee sietää mahdollisesti kovaakin kritiikkiä julkisilla tai ei-julkisilla foorumeilla.

Ongelmalliseksi tilanne muodostuu, kun toiminta kohdistuu systemaattisesti tiettyihin henkilöihin ja kestää kauan.

Voivatko toistuvat yhteydenotot olla maalittamista?

Meillä Kuntaliiton palvelupyynnöissä näkyvät kuntien kysymykset, kuinka tulisi suhtautua kohtuuttoman laajoihin tai usein toistuviin tietopyyntöihin. Yhteydenottoon saattaa liittyä myös viranhoitoon liittyvää uhkailua ja epäasiallista käytöstä. Myös perusteettomat kantelut ja tutkintapyynnöt rajoittavat asian selvittämisen ajaksi viranhaltijoiden toimintaa. Tämä luonnollisesti kuormittaa koko organisaatiota.

Haastavaksi tilanteet tekee myös se, että epäasiallisiin yhteydenottoihin liittyy usein tietopyyntöjä tai kysymyksiä viranomaiselle. Yhteydenottoja voi tulla runsaasti, eikä niistä aina pysty selkeästi tunnistamaan suoraa kysymystä tai yksilöityä tietopyyntöä. Viranhaltijalla on aina hallintolain mukainen neuvontavelvollisuus.

Viranhaltija joutuukin punnitsemaan yhteydenottoa aina myös neuvontavelvollisuuden näkökulmasta.

Maalittamisen taustalla laaja yhteiskunnallinen keskustelu uhrien asemasta
Laittomasta uhkauksesta tuli vuoden 2021 lopussa virallisen syytteen alainen rikos (eduskunta) niissä tapauksissa, joissa uhkaus kohdistuu henkilöön hänen työtehtävänsä tai julkisen luottamustehtävänsä vuoksi. Tuo lakimuutos ei mielestäni yksinään riitä torjumaan maalittamista julkisissa organisaatioissa. Ei, vaikka eduskunta omassa lausumassaan lakimuutoksen hyväksymisen yhteydessä edellytti selvittämään, mitä muuta on tehtävä, jotta maalittamisen uhrin asema vahvistuisi ja maalittamiseen voitaisiin puuttua lainsäädännöllisestikin.
Valtion ja kuntien viranomaisten sekä luottamustehtävässä toimiviin kohdistuvasta maalittamisesta on PMI Marinin hallituskauden aikana laadittu useita ehdotuksia ja arviointeja lainsäädännön muuttamiseksi. Muun muassa oikeusministeriö arvion perusteella (2022:29) maalittamisen rangaistavuudelle löytyy perusteita.
Maalittaminen koskettaa erityisesti oikeuslaitosta, poliisia, valtionhallinnon virastoja mutta myös kuntia.