Mihin suuntaan perusopetusta kehitetään - ensivaikutelmat hallitusohjelmasta

Hallitustyö on käynnistynyt. Esi- ja perusopetuksen järjestämiseksi olemme poikkeuksellisessa sopeutumista vaativan tilanteen edessä. Tällä vuosikymmenellä esi- ja perusopetuksen aloittavat ikäluokat laskevat jopa alle 50 000. Nykyinen kuntien ylläpitämä palveluverkko ei tule tällaisessa tilanteessaan säilymään ennallaan.  

Koulutuksen saavutettavuuden turvaaminen esi- ja perusopetusasteista lähtien on yksi keskeisimpiä tehtäviä ja haasteita, joita kuntien pitää ratkoa. Minkälaisia eväitä hallitusohjelma antaa kunnille perusopetuksen kehittämiseen alueiden erilaistuessa yhä voimakkaammin? 

Perusopetuksen näkökulmasta pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelma sisältää monia tavoitteita ja kirjauksia. On vielä liian aikaista sanoa tarkasti, missä määrin kuntien lakisääteiset tehtävät muuttuvat tai miten esimerkiksi 200 miljoonan euron pysyväluonteiset panostukset tulevat kohdentumaan. Emme myöskään tiedä vielä paljonko esi- ja perusopetuksen valtionavustukset tosiasiassa vähenevät.    

Perusopetuksen kokonaistarkastelulle on tilausta 

Hallitusohjelman mukaan laaja-alainen peruskoulun tulevaisuustyö käynnistyy. Perusopetuslaki on vuoden 1999 voimaantulonsa jälkeen kokenut useita täydennyksiä ja täsmennyksiä. Osittaisuudistuksilla ja lain tilkitsemisillä ei kaikilta osin ole pystytty vastaamaan toimintaympäristön muutoksiin. Pidämme kokonaistarkastelua ajankohtaisena ja tärkeänä kirjauksena, johon toivottavasti kunnat saavat osallistua laajasti. Selvitystyön tulee valmistua vuoden 2025 loppuun mennessä. Työlle annettu aika on riittävä ja realistinen.   

Hallitusohjelmassa on havaittavissa, että kokeilukulttuurin potentiaali on tunnistettu. Kuntien kannalta on tärkeää, että etäopetuksen hyödyntämisen arviointi nytkähtää ja toteutuu edes valinnaisten kielten opetuksessa. Suunnitelmalliselle kehittämistyölle on annettava mahdollisuus tilanteissa, jossa ratkaisulla voidaan edistää opetuksen saavutettavuutta.  

Kuntien tehtävät ja kustannusvaikutukset 

Hallitusohjelmassa todetaan, että tulevaisuudessa on keskityttävä perustaitojen- ja valmiuksien parantamiseen. Selkein kirjaus tältä osin lienee perusopetuksen vähimmäistuntimäärän kasvattaminen 2–3 vuosiviikkotunnilla. Lisäyksellä tavoitellaan ennen kaikkea alakouluun lisätunteja luku-, kirjoitus- ja laskutaidon opettamiseen laajentamatta opetussuunnitelmaa. Vuosiviikkotuntien kohdentaminen jätetään toteutettavaksi paikallisin päätöksin. Alustavan arviomme mukaan tuntimäärän nosto lisäisi kuntien perusopetuksen järjestämisen kustannuksia 14–30 miljoonaa euroa vuodessa. Asiaa valmisteltaessa ja ratkaisun vaikutuksia arvioitaessa on hyvä kiinnittää huomiota perustaitojen oppimisen lisäksi lasten koulupäivän pituuden kasvamisen vaikutuksiin kuljetusaikoineen.  

Ohjelma lupailee myös, että ns. tasa-arvorahoituksen määrärahataso vakiinnutetaan. Tänä vuonna kunnille jaossa oli n. 48 miljoonaa euroa esi- ja perusopetukseen. Tämän ns. tarveperusteisen tasa-arvon edistämistä koskevan erityisavustuksen jako on vuoden 2023 alusta vakiinnutettu opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslakiin koskemaan varhaiskasvatusta, esi- ja perusopetusta. Mielenkiintoista onkin nähdä, tullaanko siirtymään kuntien toivomaan neljän vuoden rahoituksen jakosykliin ja mille tasolle määräraha aiotaan vakiinnuttaa.  

Esi- ja perusopetuksen oppimisen ja koulunkäynnin tukea koskeva lainsäädäntö uudistuu. Viime hallituskaudella varhaiskasvatukseen tuli tuen järjestämisen velvoite, mutta jatkumon vahvistaminen jäi käytännössä toteutumatta. Esimerkiksi esiopetukseen ja täydentävään varhaiskasvatukseen osallistuvat lapset ovat tällä hetkellä eriskummallisessa asemassa. On erinomaista, mikäli perusopetuslakia koskevassa uudistamistyössä onnistutaan keventämään tuen hallinnollista taakka ja tunnistetaan, että tuen tarpeisiin voidaan vastata monin eri tavoin ja ratkaisuin. On tarpeellista, että ohjelman mukaisesti huolehditaan riittävistä erityisopettajien koulutusmääristä sekä suomen- että ruotsinkielisen opetuksessa. Erityisopettajista on jo tällä hetkellä pulaa.  

Verkostoperuskoulu-hankkeessa tavoitellaan yhteistyörakenteiden tiivistämistä 

Hallitusohjelmaa luettaessa törmää monen tasoiseen ns. kriteerikirjaukseen, jonka vaikutuksia kuntien toimintaan on vaikeaa arvioida vielä konkretiatasolla. Osaava Suomi -luvun alla todetaan, että hallitus luo varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestäjille järjestämiseen liittyvät kriteerit, jotta varmistetaan jokaisen lapsen sivistyksellisten oikeuksien toteutuminen asuinpaikasta riippumatta. Varhaiskasvatus ja perusopetus säilyvät jatkossakin kuntien järjestämisvastuulla. Lisäksi arvioidaan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatukriteereiden päivittämistä.  

Kunnat, kaupungit ja valtion aluehallinto -luvun alla todetaan, että hallitus vahvistaa kaikkien lasten sivistyksellisien perusoikeuksien yhdenvertaista toteutumista. Vastuu koulutuspalveluista edellyttää riittävän laajaa väestöpohjaa. Tämä voi toteutua koulutuksen järjestäjätahon hakeutumisella joko järjestämisyhteistyöhön kuntalain sallimien yhteistoiminnan keinoin tai kuntaliitokseen.  

Kuten Jarkko Lahtinen toteaa hallitusohjelma-analyysissaan, on tärkeää, että kunnat ovat vahvasti tämäntyyppisissä keskusteluissa mukana. Palveluiden järjestämisen olosuhteet ja sen mukaiset rahoitustarpeet poikkeavat toisistaan. Viimeistään nyt kannattaa laittaa seurantaan Kuntaliiton verkostoperuskoulu-hanke, jossa kunnat ja opetuksen järjestäjien muodostamat pilottialueet tavoittelevat yhteistyörakenteiden tiivistämistä monipuolisesti. 

Esiopetuksen kokeilun tulosten arviointi tärkeää 

105 kunnassa toteutettavan kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun osalta päädyttiin onneksi malttamaan tuloksien julkistamista ennen ratkaisujen tekoa. On hyvä pitää mielessä, että laajasta julkisuudesta huolimatta vähemmistö kunnista ja valituista ikäkohorteista on ollut kokeilun piirissä. Kirjaus kokeiluryhmän seurantatutkimuksen jatkamista ko. lapsiryhmien peruskoulun päättövaiheeseen asti edellyttää pitkittäisarviointia, johon kunnat eivätkä myöskään kokeiluun osallistuvien lasten vanhemmat ole varautuneet.  

Aika näyttää onnistutaanko pitäytymään näinkin monessa perusopetusta koskevassa tavoitteessa. Kuntien kannalta on toivottavaa, että esitetyt lisäykset rahoituspohjaan eivät perustuisi pelkästään lakisääteisten tehtävien kasvattamiselle.