Blogi Kirsi Lamberg 15.2.2023

Maalittamisen vastainen työ jäi hallitukselta kesken

Vuosien 2019–2023 hallitusohjelman tavoitteena oli puuttua aiempaa vahvemmin järjestelmälliseen häirintään, uhkailuun ja maalittamiseen, siis toimintaan, joka uhkaa meidän jokaisen sananvapautta sekä tutkimusta ja tiedonvälitystä. – Ja nyt viranomaistoimintaakin.

Rikosoikeudellisella sääntelyllä apua uhreille?

Oikeusministeriön Maalittamisen rikosoikeudellinen sääntely : Arviomuistio (Valto - valtioneuvosto.fi) ehdotetaan, että maalittaminen sisältyisi jatkossa rikoslain syyteoikeutta koskeviin säännöksiin, ja olisi näin virallisen syytteen alainen rikos. Lakiehdotuksessa on huomioitu myös ”yhteiskunnallinen tehtävä”. Tämä tarkoittaa, että sääntely kattaisi viranhaltijoiden ja työntekijöiden lisäksi myös luottamushenkilöihin kohdistetun maalittamisen. Tätä voidaan pitää kannatettavana.

Ehdotuksen mukaan maalittamiseksi katsottaisiin sähköisessä tietoverkossa tapahtuva järjestelmällinen toiminta, jolla

häirintään, uhataan tai painostetaan kohdehenkilöä tai
esitetään hänestä väärä, vääristelty, halventava tai yksityiselämää koskeva tieto.

Toiminnan tarkoituksena on vaikuttaa henkilöön tämän työtehtävien tai yhteiskunnallisten tehtävien vuoksi.

Myös osallistuminen edellä mainittuun tekoon katsottaisiin maalittamiseksi.

Maalittaminen sidottaisiin siis yleisessä tietoverkossa tapahtuvaksi toiminnaksi, jolla pyritään vaikuttamaan uhrin toimintaan.

Mielestäni ehdotettua määritelmää voidaan ilmiön moninaisuuden vuoksi pitää suppeana. Vaikka maalittaminen tapahtuu nykyään pääsääntöisesti sähköisillä verkkoalustoilla, jää ehdotuksen ulkopuolelle myös maalittamiseksi laskettavaa toimintaa, jota kuntien ja valtionhallinnon työntekijät ja viranhaltijat kokevat erilaisissa arkipäivän kasvokkaisissa asiakastilanteissa. Valitettavasti myöskään luottamushenkilöt eivät säästy maalittamiselta, vaan päätöksentekoon voidaan pyrkiä vaikuttamaan uhkailemalla tai painostavalla viestinnällä esimerkiksi julkisissa kokoustilanteissa ja yksityisillä yhteydenotoilla.

Maalittaminen vaarantaa julkisen hallinnon toimintakykyä

Lainsäädäntöhän ei yksin ehkäise maalittamista. Kunnilla ja muulla julkishallinnolla on työnantajina työsuojelullinen velvoite suojata työntekijöitään ja viranhaltijoitaan. Luottamushenkilöt sen sijaan ovat työntekijöitä hankalammassa asemassa: työntekijöihin kohdistuvan maalittamisen seurauksia voidaan pyrkiä rajaamaan työsuojelun keinoilla, mutta luottamushenkilöihin ei sovelleta työsuojelua koskevia säännöksiä.

Tieto ja valmistautuminen lisäävät organisaatioiden ja kunta-ammattilaisten valmiuksia tunnistaa ja kohdata maalittamista julkisissa tehtävissä. Myös koulutusta ja tietoisuutta maalittamisesta tulee lisätä. Vaikka toiminta kohdistuukin usein yksittäisiin ihmisiin, on kyse aina koko julkisen hallinnon toimintakyvystä.

Työyhteisöt eivät saa jättää maalittamisen uhria asian kanssa yksin. Julkishallinnon työantajan on tarjottava työsuojelullista tukea.

Maalittamista torjuva rangaistussäännös tarvitaan demokraattisen yhteiskunnan, oikeudenhoidon ja julkisen hallinnon toimintakyvyn sekä sananvapauden turvaamiseksi. Julkisoikeudellisten organisaatioiden työntekijöille, viranhaltijoille ja luottamushenkilöille tulee saada keinoja työrauhan säilyttämiseksi. Harmillisesti vain mahdolliset lainsäädäntöhankkeet maalittamisen ehkäisemiseksi siirtyvät seuraavalle hallituskaudelle.