Lukiokoulutus pääministeri Orpon hallitusohjelmassa

Suomi saa tänään 20. kesäkuuta uuden hallituksen, kun eduskunta suorittaa pääministerin vaalin ja tasavallan presidentti nimittää pääministeri Orpon hallituksen. Hallitus antaa valmistelemansa ohjelman tiedonantona eduskunnalle. Onkin hyvä hetki tarkastella alustavasti uutta hallitusohjelmaa lukiokoulutuksen näkökulmasta. Tukeudun tarkastelussani 16.6.2023 julkaistuun neuvottelutulokseen hallitusohjelmasta.

Lukiokoulutukseen ja sen järjestämiseen kohdistuu 2020-luvulla merkittävä haaste, joka johtuu nuorten ikäluokkien edelleen jatkuvasta pienenemisestä useimmilla paikkakunnilla ja seuduilla. Se haastaa koulutuksen saavutettavuuden monilla seuduilla.

Plussaa rahoitusjärjestelmän uudistamisesta

Pääministeri Orpon hallitusohjelmassa todetaan, että lukiokoulutuksen järjestäminen turvataan alueilla, joilla nuorten määrä vähentyy voimakkaasti. Tässä keskeisenä välineenä ohjelman mukaan on lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistaminen. Rahoitusjärjestelmään nykyisin kuuluva opiskelijamäärältään pienen lukiokoulutuksen järjestäjän yksikköhinnan korotus on tarkoitus uudistaa tukemaan nykyistä paremmin koulutuksen saavutettavuutta ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumista.

Tämä linjaus on erittäin tärkeä. Lukioiden määrä on nyt yli sata pienempi kuin 2000-luvun alussa. Toistaiseksi koulutuksen maantieteellinen saavutettavuus on pysynyt hyvänä ja lukioverkko kattavana. Uhkakuvana on, että ilman rahoitusjärjestelmän uudistamista oppilaitosten määrän pieneneminen olisi jatkossa hallitsematonta ja uhkaisi koulutuksen saavutettavuutta.

Tärkeää on, että rahoitusjärjestelmä mahdollistaa koulutuksen järjestäjien yhteistyön. Kunnat ovat lukiokoulutuksen suurin rahoittaja, joten kuntien rooli on keskeinen rahoitusjärjestelmän uudistamisessa. Molemmat kansalliskielet on myös otettava huomioon. Hallitusohjelmassa on hyvä aikataululinjaus, jonka mukaan hallituksen esitys rahoitusjärjestelmän uudistamisesta valmistellaan vuoden 2025 loppuun mennessä.

Miinusta rahoitusleikkausten jatkumisesta

Hallitusohjelmassa todetaan myös, että hallitus uudistaa lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmän vastaamaan paremmin lukiokoulutuksen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Tällä hetkellä lukiokoulutuksen valtionosuusjärjestelmässä oleva rahoitus ei kata koulutuksen järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia.

Valtio laskee tällä hetkellä lukiokoulutuksen vuoden 2023 laskennallista keskimääräistä yksikköhintaa 12,2 prosentin suuruisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että valtio leikkaa lukiokoulutuksen rahoitusta yli sadalla miljoonalla eurolla vuodessa. Nämä leikkaukset ovat ‒ viime vuosien hurskastelevista ”koulutusleikkausten aika on ohi” -hokemista huolimatta ‒ jatkuneet jo vuosikymmenen ajan.

Valtion rahoitusleikkaukset lukiokoulutukseen jatkuvat myös pääministeri Orpon hallitusohjelman mukaan. Hallitusohjelman liitteessä on kymmenen miljoonan euron lisäys valtion rahoitukseen (5 miljoonaa euroa vuonna 2024). Jos sillä pienennetään valtion lukiokoulutukseen kohdistamaa rahoitusleikkausta, se parantaa hieman lukiokoulutuksen rahoitusasemaa. Mutta jos sillä on ainoastaan aikomuksena korvata lisääntyvistä velvoitteista koulutuksen järjestäjille aiheutuvia kustannuksia, se jättää leikkaukset entiselleen.

On myös syytä muistaa, että kunnat ovat keskeisimmät lukiokoulutuksen järjestäjät. Kun valtio jatkaa rahoitusleikkauksiaan lukiokoulutukseen, on kuntien kokonaisrahoitusasema ratkaiseva myös lukiokoulutuksen kannalta. Kuntien valtionosuuksiin vuosille 2024‒2027 asetettava yhden prosenttiyksikön indeksijarru voi siten vaikeuttaa kuntien mahdollisuuksia lisärahoittaa lukiokoulutustaan.  

Englanninkielinen yo-koe ja kokeiluja

Pääministeri Orpon hallituksen ohjelmassa luvataan mahdollistaa englanninkielisen ylioppilastutkinnon suorittaminen tiukasti rajatuin kriteerein. Tämä on myönteinen asia etenkin suurten kaupunkien kannalta. Kokoluokaltaan se ei toki ole suuri, mutta yksi hyvä täsmäratkaisu, jonka käytännön toteutus vaatii lisätoimia selvityshenkilöiden aiemman raportin pohjalta.

Olen aiemmin kirjoittanut kokeilukulttuurin hyödyntämisestä lukiokoulutuksessa. Kokeilu voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että halukkaat koulutuksen järjestäjät voisivat kokeilla riskittömästi määräajan yhteisen koulutuksen järjestäjän mallia. Hallitusohjelman kuntaosiossa mainitaan, että hallituskaudella toteutetaan erilaisia kunta- ja aluekohtaisia kokeiluja. Tämä onkin myönteinen asia koulutuksen saavutettavuuden kannalta, mikäli kokeiluja ymmärretään hyödyntää myös opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla.

Sittenkin uusia velvoitteita?

Hallitusohjelmassa luvataan pidättäytyä uusien merkittävien tehtävien asettamisesta kunnille. Maininta lukio-opiskelijoille säädettävästä oikeudesta tukiopetukseen onkin siksi ristiriitainen. Lukiolaissa on jo säädetty opiskelijan oikeudesta oppimisen tukeen. Ohjelmassa mainitaan myös, että tavoitteena on luoda lukiodiplomeille valtakunnallinen kriteeristö ja mahdollistaa yhden ylioppilastutkinnon kokeen korvaaminen lukiodiplomilla. Tämä edellyttäisi kuitenkin käytännössä ensin uusien velvoitteiden luomista koulutuksen järjestäjille ja siten luonnollisesti myös lisäkustannuksia.

Olen tässä pika-analyysissäni tarkastellut lyhyesti pääministeri Orpon hallitusohjelmaa lukiokoulutuksen näkökulmasta. On kuitenkin syytä muistaa, että hallitusohjelman kokonaisuus on oleellinen. Kun hallitusohjelmassa linjataan leikkauksista esimerkiksi kansalaisopistoihin, on sillä vaikutusta myös lukiokoulutukseen. Samoin ammattikorkeakoulujen rahoituksen leikkaaminen voi hidastaa opiskelijoiden siirtymistä korkeakouluopintoihin. Näistä ja muista tekijöistä muodostuu hallitusohjelman kokonaisuus, jonka toimivuus ratkaistaan lopulta vasta toimeenpanovaiheessa.