Lukiokoulutus hallitusneuvottelujen osana

Kevään 2023 eduskuntavaalit on käyty ja hallitusneuvottelut ovat alkaneet Säätytalossa. On kiinnostavaa nähdä, mitä hallitusohjelmassa tullaan linjaamaan lukiokoulutuksen kehittämisestä. Ainakaan hallitustunnustelijan kysymykset ja eduskuntaryhmien niihin antamat vastaukset eivät juuri anna vihjeitä hallitusohjelmasta lukiokoulutuksen osalta.

Tärkeää tilannetietoa selvityksistä

Viime aikoina on onneksi julkaistu hyviä lukiokoulutuksen tilaa valottavia tutkimuksia ja selvityksiä. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi julkaisi huhtikuussa raportin lukion uusien opetussuunnitelmien valmistelusta ja käyttöönotosta lukiouudistuksen osana. Se antoi hyvin positiivisen kuvan lukiokoulutusta koskevien uudistusten etenemisestä jo alkuvaiheessa.

Etenkin ohjauksesta ja sen haasteista puhutaan paljon julkisuudessa, mutta puhe näyttää olevan enemmän edunvalvontapuhetta kuin reaalitodellisuutta. Koulutuksen tutkimuslaitos KTL julkaisi tammikuussa ohjaukseen liittyvän selvityksen. Tulos oli jälleen lukiokoulutuksen osalta todella hyvä – opiskelijat ovat tyytyväisiä muun muassa saamansa ohjauksen määrään.  

Kuvio 1: Opinto-ohjauksen riittävyys lukiokoulutuksessa.

Opiskelijoiden hyvinvoinnissa ja jaksamisessa on eittämättä haasteita monestakin eri syystä. Ilahduttavaa on, että oppilaitokset ja koulutuksen järjestäjät panostavat opiskelijoiden hyvinvointiin. Läheskään kaikki opiskelijoiden hyvinvointiin liittyvät asiat eivät kuitenkaan ole koulutuksen järjestäjien vaikutusvallassa. Selvää onkin, että nyt ei ole uusien velvoitteiden lisäämisen aika.

Kolme isoa kysymystä  

Lukiokoulutusta kehitetään pääasiassa paikallisesti. Nyt kuitenkin työhön tarvitaan myös kansallista tukea, sillä kaikki haasteet eivät ole ratkaistavissa pelkästään paikallisesti. Lukiokenttä odottaa, että uudessa hallitusohjelmassa tehdään linjauksia, jotka tekevät koulutuksen järjestäjille mahdolliseksi huolehtia laadukkaan lukiokoulutuksen järjestämisestä myös jatkossa. Isoja kysymyksiä on kolme.

Valtion rahoitusleikkaukset lukiokoulutukseen ovat jatkuneet jo kymmenen vuoden ajan. Nyt on aika poistaa rahoituslain 23b §:n rahoitusleikkuri, jolla valtio leikkaa vuosittain lukiokoulutuksen rahoitusta yli sadalla miljoonalla eurolla. Tällöin lukiokoulutuksen rahoitus palautetaan vastaamaan koulutuksen järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia.

Kuvio 2: Lukiokoulutuksen avainkysymykset hallitusohjelmaneuvotteluissa.

Myös lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmä kaipaa uudistamista. Rahoitusjärjestelmän tulee olla neutraali koulutuksen järjestämistapojen suhteen. Nykyinen rahoitusjärjestelmä valitettavasti vaikeuttaa lukiokoulutuksen järjestämistä tarkoituksenmukaisella tavalla. Rahoitusjärjestelmän tulee mahdollistaa erilaiset järjestämismallit etenkin tilanteessa, jossa koulutuksen järjestäminen vaikeutuu ikäluokkien pienentyessä. Rahoitusjärjestelmän uudistamista tarvitaan koulutuksen saavutettavuuden varmistamiseksi.

Kolmas iso kysymys koskee juuri koulutuksen järjestämistapoja. Laadukkaan koulutuksen saavutettavuudesta huolehdittaessa tulee paikallisesti ja seudullisesti etsiä ennakkoluulottomasti erilaisia toimintamalleja. Koska tämä ei ymmärrettävästi ole aina helppoa, on kokeilukulttuuri yksi hyvä mahdollisuus. Monet lukiot harrastavat jo hyvin keskinäistä yhteistyötä, mutta nyt on selvästi seuraavan askeleen paikka. Tässä hallitusohjelmakirjaus auttaisi myös eteenpäin.

Rehtori emerita Taina Lehtonen puolusti helmikuussa lukiokoulutuksen uudistamista koskevaa väitöskirjaansa. Hänen tutkimushavaintonsa oli, että lukiokoulutuksen paikallinen uudistaminen vaikuttaa usein reaktiiviselta. Ennakoiva ote ei ole ollut oppilaitoksissa vallalla. Nyt sitä ennakoivaa otetta kuitenkin tarvitaan sekä paikallisesti että myös kansallisesti. Hallitusneuvottelut näyttävät, saavatko koulutuksen järjestäjät uudelta hallitukselta todellista tukea lukiokoulutuksen haasteisiin.