Lobataanko Suomen kunnissa? Uusi tutkimushanke on kiinnostunut kuntien päätöksenteon arjesta

Blogin kirjoittajat ovat Salla Mikkonen, Emilia Korkea-aho, Kaisa Kurkela ja Jenni Spännäri.

Lobbaus eli päätöksentekoon vaikuttaminen puhuttaa juuri nyt valtakunnallisesti, mutta puhutaanko siitä tarpeeksi kunnissa? Tiedämme lobbauksen olevan osa kuntien arkea, mutta samalla emme tutkimuksellisesti tiedä siitä vielä paljoa, emme vaikka lobbausta on viime vuosina tutkittu valtioiden, EU:n ja ylikansallisten instituutioiden tasolla huomattavan paljon.

Lobbaus kunnissa on kiinnostava ja tärkeä teema erityisesti siksi, että suomalainen kunta tulee demokratian institutionaalisena tasona lähimmäksi kansalaisten arkea. Kunta on pysynyt lähellä kuntalaisia siitäkin huolimatta, että muutokset ovat ennennäkemättömällä tavalla muokanneet suomalaista paikallishallintoa. Kunta onkin monin tavoin läsnä jokaisen Suomessa asuvan arjessa, olipa kyse sitten lasten koulu- tai päiväkotiasioista, asuinympäristöstämme tai liikkumisen turvallisuudesta. Kunnissa päätetään monista tärkeistä asioista, ja kunnat myös käyttävät merkittävää valtaa, joka kiinnittyy asukkaiden arkeen. 

Ei siis ole merkityksetöntä, millaisia päätöksiä kunnissa tehdään, miten näitä päätöksiä tehdään, kuka ja ketkä tekevät päätöksiä, ja miten tieto kulkee päätöksentekoprosesseissa.  Avoimen hallinnon periaatteiden mukaisesti kuntiin ulottuu odotuksia esimerkiksi tiedon hyvästä saatavuudesta ja toiminnan läpinäkyvyydestä samoin kuin eri toimijoiden mahdollisuuksista osallistua kunnan päätöksentekoon.

Kunnat eivät myöskään elä umpiossa kuvitteellisen kakkukuvun alla vaan ovat osa ympäröivää yhteiskuntaa ja sen muutoksia. Sen lisäksi, että ympäriltä tulevat syötteet vaikuttavat kuntiin, kunnat toimivat usein aktiivisesti osana paikallisia, kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja. Nykypäivää leimaavat myös viheliäiset, laajat ja monimutkaiset haasteet, jotka liittyvät esimerkiksi ilmastoon, luontokatoon, talouteen ja turvallisuuteen. Toisaalta kunnat kohtaavat jatkuvasti uudenlaisia mahdollisuuksia, jotka liittyvät esimerkiksi digitalisaation ja tekoälyn potentiaaliin. Tällaisessa kontekstissa onkin kuntien etu, jos ne kykenevät avaamaan hallintaansa, rakentamaan uusia kumppanuuksia ja hyödyntämään erilaisia verkostoja. 

Kuntien päätöksentekoprosesseissa on usein mukana toimijoita erilaisista taustoista. Kunnissa onkin otettu käyttöön erilaisia osallistumisen ja yhteistoiminnan tapoja, joilla on pyritty mahdollistamaan kuntalaisten ja muiden sidosryhmien osallistumista kunnan toimintaan ja päätöksentekoon. Esimerkkinä voi mainita erilaiset yhteisluomisen ja yhteistuotannon prosessit sekä viime vuosina paljon huomiota herättäneet kansalaisraadit ja osallistuva budjetointi. Yksi tyypillinen huoli, joka näihin yhteistoiminnallisiin prosesseihin liittyy, on vahvojen ja hyvin resursoitujen toimijoiden yliedustus kuntien osallisuusprosesseissa hiljaisten ja haavoittuvien ryhmien kustannuksella. 

Kunnat ovat kiinnostava kohde demokratian ja lobbauksen tutkimukselle paitsi niiden roolin vuoksi myös siksi, että kuntien toimintaympäristö on murroksessa. Tästä syystä vuosina 2023-2027 toteutettavassa ”Lobbaus Suomen kunnissa” -hankkeessa käännämme katseen kunta- ja paikallistasolle. Tavoitteenamme on ymmärtää paremmin lobbauksen kietoutumista osaksi kuntademokratiaa ja monitoimijaista kuntien päätöksentekoa. 

Ajatuksemme tutkijoina on, että lobbaus linkittyy tiiviisti kuntien toimintaan ja päätöksentekoon, emme vain vielä tiedä tarkemmin, millä tavoin ja missä määrin. Siksi haluammekin aloittaa selvittämällä, miten lobbaus tai muu vaikuttaminen näyttäytyy kuntien poliittisessa arjessa. Yksi syy sille, ettei lobbauksesta ole muodostunut kuntatasolla laajaa ymmärrystä, on lobbaus-termin monitulkintaisuus ja siihen liittyvät osin negatiiviset mielleyhtymät. Tästä syystä haluamme ymmärtää, miten kuntatason toimijat itse ymmärtävät lobbauksen. Minkälaisia mielleyhtymiä, ajatuksia ja merkityksiä lobbaus synnyttää kuntatasolla? Lisäksi meitä kiinnostaa se, edistääkö vai estääkö lobbaus moniäänisen kuntademokratian toimintaa. Haluamme nostaa esiin lobbauksen myönteisiä ja kuntademokratiaa edistäviä puolia. Näkökulmamme ei ole kuitenkaan sokea lobbaukseen mahdollisesti liittyville ongelmille ja niiden ymmärtämiselle eri kuntatason toimijoiden näkökulmista.

Konkreettisesti tutkimuksen toteutus lähtee ajatuksesta, että nähdäksemme lähelle meidän tulee lähteä kauas (kotoa). Tulemme seuraavien vuosien aikana jalkautumaan kuntiin, jotta pystymme tarkastelemaan kuntien arkea mahdollisimman tarkasti etnografisen havainnoinnin avulla. Toivomme, että hankkeeseen osallistuvat kunnat kokevat hankkeen mielekkääksi ja siitä aikanaan kertyvät tiedot hyödylliseksi. Tiiviin vuoropuhelun avulla pystymme tarkastelemaan sitä, kuinka paljon lobbaus lopulta puhuttaa kunnissa ja samalla ymmärtämään, millainen rooli lobbauksella on kuntien päätöksenteossa ja toiminnassa. 

Tulemme hankkeen edetessä välittämään tietoa erilaisin tavoin, esimerkiksi blogikirjoituksin ja sosiaalisessa mediassa. Viestimme myös nettisivujemme kautta: https://uefconnect.uef.fi/tutkimusryhma/lobbaus-suomen-kunnissa/

Kuntaliitto on hankkeemme yhteistyökumppani. Hanketta rahoittaa Koneen Säätiö.

Kaisa Kurkela on hallintotieteen tohtori, joka on tutkimuksissaan paneutunut erityisesti kuntademokratiaan ja kansalaisten rooliin osana kuntien hallintaa ja päätöksentekoa. 

Emilia Korkea-aho on hankkeen johtaja ja oikeustieteilijä, joka on kiinnostunut oikeudellisen hallinnan kysymyksistä, lobbauksesta ja pyöröovesta sekä niiden sääntelystä. 

Salla Mikkonen on kansainvälisen politiikan väitöskirjatutkija, joka on tutkinut lobbauksen arjen käytäntöjä ja jonka tutkimuksellinen osaaminen keskittyy etnografiseen havainnointiin.

Jenni Spännäri on teologian tohtori ja dosentti, joka on perehtynyt erityisesti merkityksenannon ja yhteisöjen toiminnan tutkimukseen sekä laadullisiin tutkimusmenetelmiin.