Laadunhallintatyö vahvistumassa lukiokoulutuksessa

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi marraskuussa 2022 lukiokoulutuksen laatustrategian. Strategia on laadittu laajassa sidosryhmä- ja asiantuntijayhteistyössä. Laatustrategia on osa lukiokoulutuksen laatu- ja saavutettavuusohjelmaa 2021–2022 ja sen toteuttamista.

Lukiokoulutukselle on ominaista sekä korkea laatu että myös maantieteellisesti hämmästyttävä tasalaatuisuus esimerkiksi oppimistulosten suhteen. Samanaikaisesti on nähtävissä, että monet tekijät tulevat haastamaan lukiokoulutusta ja sen järjestämistä 2020-luvulla.  

Laatustrategia on hyvä ja ajankohtainen apuväline laadunhallintatyöhön ‒ se tukee koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten paikallista laadunhallintatyötä. Laatustrategiassa tunnistetaan hyvin keskeiset lukiokoulutuksen laatuun vaikuttavat tekijät ja siten myös haasteet 2020-luvulla.  Ne ovat laadukas oppiminen, hyvinvointi ja osallisuus, kehittyvä toimintakulttuuri sekä lukiokoulutuksen saavutettavuus.

Lukiokoulutuksen laadunhallintatyöllä pitkät perinteet

Laadunhallintatyö ei ole millään tavalla uutta lukiokoulutuksessa. Kuntaliitto toteutti jo vuosina 2009‒2010 Laadunhallinta opetustoimessa ja varhaiskasvatuksessa -hankkeen, jossa lukiokoulutukseen luotiin oma laadunhallintamalli ja myös pilotoitiin laadunhallintamallia laadunarvioinnissa oman toiminnan kehittämiseksi.

Tuolloin verkostoyhteistyönä kehitettyä ja vuosina 2010‒2013 pilotoitua lukiokoulutuksen laadunhallinnan itsearviointimallia on kuvattu tarkemmin liitteenä olevassa Kuntaliiton julkaisussa sekä opetus- ja kulttuuriministeriön Perusopetuksen laatutyö -julkaisussa. Nyt on helppo nähdä, että etenkin hyvinvointi- ja saavutettavuusnäkökulmat tulevat 2020-luvulla 2010-luvun alkua voimakkaammin esille.  

Lukiokoulutuksen laatustrategiassa ymmärretään hyvin, että lukiokoulutuksen laatu tehdään paikallisesti. Tällöin koulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset ovat avainasemassa. Laadunhallintatyö on luonteeltaan koulutuksen pitkäjänteistä kehittämistä, ei kontrollointia tai normitusta. Paikallisessa laatutyössä hyödynnetään erilaisia tiedonlähteitä ja itsearvioinnilla on keskeinen merkitys.

Ohjelman kokonaisrahoitus 15 miljoonaa euroa

Pääministeri Rinteen hallitusohjelmassa lukiokoulutuksen laatu- ja saavutettavuusohjelman rahoitukseen varattiin kertaluonteisena rahoituksena 20 miljoonaa euroa. Sama summa oli vielä pääministeri Marinin hallitusohjelmassa 10.12.2019. Hallitus ei kuitenkaan esittänyt ohjelmaan rahoitusta vuodelle 2020.

Hallitus esitti lopulta ohjelman käynnistämistä ja 5 miljoonan euron rahoitusta 19.11.2020 antamassaan täydentävässä esityksessä valtion vuoden 2021 talousarvioksi. Keväällä 2021 hallitus päätti vuosien 2022–2025 julkisen talouden suunnitelman osana osoittaa ohjelmaan 10 miljoonaa euroa vuodelle 2022. Näin ohjelman kokonaisrahoitus jäi yhteensä 15 miljoonaan euroon alkuperäisen 20 miljoonan euron asemasta.

Laaturahaa jaettu 12,2 miljoonaa euroa

Opetushallitus asetti vuoden 2021 lopulla haettavaksi 5 miljoonan avustuksen lukiokoulutuksen laatu- ja saavutettavuusohjelman edistämiseksi. Tuolloin Opetushallitus jakoi kaikkiaan 3,8 miljoonaa euroa 38 hankkeelle. Jakamatta jäänyt 1,2 miljoonan euron avustus siirrettiin jaettavaksi vuoden 2022 avustushaun yhteydessä.

Joulukuussa 2022 Opetushallitus jakoi marraskuun haun perusteella 8,4 miljoonaa euroa kaikkiaan 58 hankkeelle. Näin ollen rahoitusta on jaettu noin 12,2 miljoonaa euroa. 15 miljoonan euron kokonaisrahoituksesta on siten toistaiseksi jakamatta noin 2,8 miljoonaa euroa, joka tullee haettavaksi kevään 2023 aikana.

Erilliset rahoitushaut tuovat jälleen esiin valtionavustusten ongelmallisuuden. Kuntien ja muiden lukiokoulutuksen järjestäjien organisaatiot ovat hyvin ohuet, jolloin kaikki koulutuksen järjestäjät eivät hae avustusrahoitusta esimerkiksi joko hakemiseen ja raportointiin tai hankkeen toteuttamiseen liittyvän työmäärän takia.

Joulukuussa 2022 rahoituspäätöksen saaneissa hankkeissa on onneksi kuitenkin mukana kaikkiaan noin kaksi kolmasosaa lukioista. On oikeutettua todeta, että lukiokentässä työskennellään parhaillaan hyvin laajasti laadunhallinta- ja laatuteeman parissa.  Vaikka lukiokoulutuksen laadunhallintatyössä on kysymys paikallisesta, koulutuksen järjestäjän ja oppilaitoksen tasolla tehtävästä työstä, on seudullisella ja muulla verkostoyhteistyöllä suuri merkitys. Onkin ilahduttavaa, että verkostoyhteistyö näyttää voimansa myös laadunhallintatyössä.  

Liite: Karvonen, J. (2010) Laadunhallinta opetustoimessa ja varhaiskasvatuksessa. Suomen Kuntaliitto