Kuntien Black Friday

Vaikka kuntien toiminnalla on turvanaan kattava oikeusperusta, verotusoikeus, yleinen rahoitusperiaate ja lakiin säädetyt neuvottelumenettelyt olennaisten muutosten varalle, niin välillä nämä kunta-valtio-suhteen turvasatamat horjuvat. Eikä se ole ihan mahdottoman harvinaistakaan!

Ehkä tyypillisin tapaus, jolla normaalien prosessien sääntöjä rikotaan, on kiire. Lausuntoajat laajoista ja talouteen olennaisesti vaikuttavista lakikokonaisuuksista voivat olla muutamia päiviä. Kokousmateriaalit erilaisiin työryhmiin ja neuvottelukuntiin tulevat lähes poikkeuksetta viime tipassa ja monet kunnille tärkeät asiakirjat, kuten kuntatalousohjelma, runnotaan kasaan muutaman päivän aikana. Kiireen tuntu on lisääntynyt, kiire on politisoitunut ja voi kiireen taustalla olla myös työmäärän kasvua ja muiden prioriteettien lisääntymistä virkamiesten työssä.

Toinen tyyppitapaus, jolla näitä normaaleja prosesseja kierretään, on laskelmapäivitykset. Näin kävi perjantai-iltana 17.11.2023 klo 18.16, kun valtiovarainministeriö ilman mitään ennakkovaroitusta tiedotti vuoden 2022 verotuksen valmistumisen vaikutuksista sote-siirtolaskelmaan ja kuntien valtionosuuksiin. Tiedote oli lyhyt ja koukeroinen, mutta siitä sai irti pääviestin: kuntien valtionosuuksiin kohdistetaan 415 miljoonan euron lisäleikkaus. Pysyvä ”loppupiiska” sote-uudistuksesta tuplaantuu. Joidenkin kuntien budjettien tulopuolelta vuodelta 2024 pyyhkiytyi tällä tiedotteella kymmeniä tai satoja tuhansia euroja, mutta joissakin miinustettiin useita kymmeniä miljoonia euroja. Kuntatalouden Black Friday oli totta.

Tieto oli shokki kunnille, mutta myös Kuntaliitolle. Lopullista verotietoihin perustuvaa tarkistuslaskelmaa oli kyllä odotettu jo marraskuun alusta, mutta tarkistuksen mittaluokka yllätti meidät totaalisesti. Erityisen härskiä oli tiedottamisen ajoitus iltaan, jolloin kunnat lukitsivat veroprosenttinsa vuodelle 2024. Asetelma on kyseenalainen myös budjettilakien eduskuntakäsittelyn kannalta. Vuoden 2024 budjettilakeja on käsitelty valiokunnissa pitkin syksyä, mutta kuntatalouden luvuista puuttuikin nyt erittäin oleellista tietoa. Budjettilakien valiokuntakäsittely päättyy joulukuun alkupuolella.

Shokkiyllätyksen jälkeen asetelmia muutti varsin pian uusi tiedote poliittisista lievennyksistä. Valtionosuuksien vähennyksiä ei olla pienentämässä, mutta ne kohdistetaan uudelleen vuosille 2025–2027. Samalla kerrottiin, että lakiesitys valtionosuuslain muutoksesta on jo lähes valmis ja se julkaistaan torstaina yhdessä vuoden 2024 valtion täydentävän talousarvioesityksen kanssa. Mikä tärkeintä, kuntakohtaiset valtionosuuslaskelmat päivitetään mahdollisimman pian sen jälkeen. Laskelmissa päivittyvät myös tasaukset, joten kuntien kannattaa varautua omien lukujen isoihin muutoksiin.

Valtionosuuslaskelmien tarkistusten syistä vallitsee yhä edelleen paljon epäselvyyttä, eikä valtiovarainministeriö ole onnistunut niitä tiedottamisellaan poistamaan. Kunnallisverotukseen EIVÄT vaikuta surkeasti kehittyneet sijoitustuotot tai ennustettua pienemmät pääomatulot vuonna 2022.

Verotuksen tarkentumisen syyt lienevät yksinkertaisesti oletettua voimakkaammin kasvaneissa kunnallisverotuksen verovähennyksissä vuonna 2022. Vähennyksiä ovat kasvattaneet entistä pienituloisemmat työlliset, muun muassa työssäkäyvät eläkeläiset ja muu osa-aikatyö, sekä kotitalousvähennyksen maksimimäärän ja korvausprosentin kasvattaminen vuonna 2022. Kotitalousvähennystä myönnettiin vuonna 2022 myös remonteista, joissa öljylämmitys vaihdettiin ympäristöystävällisempään lämmitysmuotoon. Minkään näistä edellä mainituista asioista ei pitäisi olla tässä vaiheessa enää yllätys.

Myös joidenkin pääomatulojen hankintaan liittyvistä kuluista, kuten vuokraustoiminta ja korkomenot, voidaan suunnata vähennyksiä kunnallisverotukseen ns. pääomatulolajin alijäämän avulla. Pääomatulolajin alijäämästä myönnettävän alijäämähyvityksen rooli kunnallisverotuksessa ei ole kuitenkaan euroina suuren suuri.  

Valtiovarainministeriö on luvannut lisäselvityksiä verotuksen valmistumisen vaikutuksista sote-siirtolaskelmiin ja kuntien valtionosuuksiin. Kun ne saadaan, selviää toivottavasti, miksi verotuksen valmistumisella ja vähennysten täysin ennakoitavissa olevalla kasvamisella oli näin suuri vaikutus sote-siirtolaskelmiin? Minkä suuruiset vähennykset olivat sisällä aikaisemmissa tänä vuonna laadituissa sote-siirtolaskelmissa? On hyvin kummallista, jos päivityksissä ei ole käytetty uusimpia verotietoja.

Palataan shokeeraavista laskentapäivityksistä vielä siihen kolmanteen ilmiöön, jolla voidaan lyödä korville kunta-valtio-suhteen normaaleja menettelyjä. Erittäin merkittäviä kuntien talouteen vaikuttavia linjauksia on tehty toisinaan poikkeuksellisissa sopimustilanteissa, joissa etsitään julkiseen talouteen säästöjä. Esimerkkeinä voidaan nostaa kiky-sopimus, joka lopulta leikkasi kunnilta pysyvästi poskettomasti valtionosuuksia. Kuntien talouteen kolahti ikävästi myös hetki, jolloin ministeriryhmä päätti kuntia kuulematta ammatillisen koulutuksen reformin säästön toteutustavasta. Lopulliset säästöt näistä toimista jäivät kyseenalaisiksi.

Avoimuus ja normaalit neuvottelumenettelyt ohitetaan kuntapäätöksissä joskus täysin. Syyt eivät aina selviä, mutta kestäviä tuloksia ei rakenneta huonolle hallinnolle ja epäluottamukselle. Parhaillaan julkiseen talouteen etsitään jälleen uusia sopeutustoimia. Toivotaan, kuntatalouden Black Friday jäi vain yhden vuoden pohjanoteeraukseksi.