Marianne Pekola-Sjöblom 31.5.2023: Katsaus uusimpiin selvityksiin ja kokeiluihin

Kuntapolitiikassa kuhisee - tiukka valtionohjaus haasteena myös muissa Pohjoismaissa

Kansainväliset vertailut osoittavat, että kunnallinen itsehallinto on vahvalla pohjalla kaikissa Pohjoismaissa. Vertailujen ja sinänsä korkeiden keskiarvojen taustalla on kuitenkin myös selkeitä yhteisiä haasteita ja kipukohtia.

Naapurimaissamme yleisenä keskustelunaiheena ja yhteisenä huolena toistuu kuntiin kohdistuva tiukka valtionohjaus. Kuntasektorilla peräänkuulutetaan pitkäjänteisempää päätöksentekoa sekä suurempaa luottamusta ja vapautta toimia paikalliset olosuhteet huomioivalla joustavammalla ja väljemmällä sääntelyllä. Normiohjauksesta ja yksityiskohtaisesta sääntelystä toivotaan siirryttävän kohti pehmeämpiä ohjauksen muotoja.

Kunta-valtiosuhde on tuttu aihe myös meillä Suomessa. Samankaltaiset haasteet keskusteluineen ja ratkaisupyrkimyksineen ovat toistuneet hallituskaudesta toiseen. Monet eri tutkimukset ja selvitykset - myös Kuntaliitossa viime ja tänä vuonna tehdyt - osoittavat, että kunnissa on yleisesti tunnettu epäluottamusta valtioon ja sen toimintaan. On kyllä kuultu mutta ei kuunneltu.

Vapaakuntakokeilut myötätuulessa

Kun puhutaan kokeiluista ja vapaakunnista, katse kääntyy kokeilujen edelläkävijämaahan Tanskaan, jossa on jo vuodesta 2012 alkaen ollut käynnissä mm. byrokratian vähentämiseen ja kuntien toimintamahdollisuuksien lisäämiseen tähtääviä vapaakuntakokeiluja. Tanskassa on tehty poliittinen päätös jatkaa kokeiluja myös tulevina vuosina, ja vieläpä laajemmalla, jopa kaikkiin kuntiin ulottuvalla kokeiluasetelmalla.

Norjassa on seurattu tiukasti Tanskan toimia erityisesti vapaakuntakokeilujen tiimoilta. Lopputulemana Norjan hallitus on toukokuun alkupuolella (9.5.2023) käynnistänyt odotetun vapaakuntakokeiluprosessin kutsumalla kuntia ja alueita hakemaan mukaan vapaakuntakokeiluun. Hakuaika päättyy 8.9 eli juuri ennen Norjan kunta- ja aluevaaleja. Muista Pohjoismaista poiketen Norjassa on ollut voimassa pysyvä kokeilulaki jo vuodesta 1992. Lakia on kuitenkin hyödynnetty vain vähän viimeisen 10 vuoden aikana.

Ruotsin hallitus nimesi marraskuussa 2021 erityisen selvityshenkilön selvittämään edellytyksiä kokeilutoiminnan käynnistämisestä kunnissa ja alueilla. Selvityksen tarkoituksena on arvioida pitäisikö valtion edistää ja tukea kokeilutoimintaa, ja jos niin miten. Tarkoituksena on myös analysoida millaisia esteitä valtion toimesta voisi ja tulisi poistaa, jotta kokeilutoiminta mahdollistuisi. Viime vuoden marraskuussa julkaistussa väliraportissa on keskitytty sellaiseen kokeilutoimintaan, joka ei vaatisi perustuslaillisia muutoksia kuntasektorin toiminnassa. Tämän vuoden joulukuussa valmistuvan loppuraportin on määrä keskittyä kokeiluihin, jotka vaativat poikkeamisoikeuksia lainsäädännöstä. Selvityshenkilö on käynyt myös Norjassa ja Suomessa kuulemassa kokeilutoimintaa koskevaa tilannetta ja keskustelua.

Norjassa valmistunut selvitys puoltaa yhtenäiskuntamallin jatkamista

Norjan hallitus asetti loppuvuonna 2020 työryhmän selvittämään yhtenäiskuntamallin nykytilaa. Työryhmän loppuraportti julkistettiin tämän vuoden maaliskuun lopussa, tärkeimpänä lopputulemana suositus jatkaa yhtenäiskuntamallilla.

Työryhmä suosittelee raportissaan muun muassa nykyistä suurempia kuntia, kuntien välisen yhteistyön lisäämistä, valtion yksityiskohtaisen ohjauksen vähentämistä sekä vuorovaikutuksen, neuvonnan ja yhteistyön lisäämistä. Työryhmä ei sen sijaan kannata tehtävien eriyttämistä eikä tehtävien siirtämistä kunnilta alueille tai valtiolle.

Kuluvana keväänä on käyty varsin vilkkaasti julkista keskustelua työryhmän johtopäätösten ja suositusten pohjalta. Norjan kuntaliitto (KS), jolla oli edustus myös työryhmässä, otti tuoreeltaan positiivisen kannan kuntien samanlaisten tehtävien ja vastuiden jatkumisen puolesta. Erityisen tärkeänä pidetään valtion yksityiskohtaisen ohjauksen vähentämistä sekä kuntien omien demokraattisten päätöksentekoprosessien merkitystä, kun punnittavana on mahdollinen kuntayhteistyön tai kuntaliitoksen tarve.

Ruotsissa seurataan aktiivisesti valtionohjauksen kehitystä

Ruotsin valtionkonttorin huhtikuussa julkaisemassa selvityksessä todetaan valtionohjauksen olevan yksityiskohtaista ja laajaa, ja että ohjaus on lisääntynyt useimmilla toimialoilla. Tämä näkyy muun muassa 36 uutena tai merkittävästi muutettuna lakina tai sääntelynä, jotka vaikuttavat merkittävästi joko kuntiin tai alueisiin.

Samanaikaisesti julkistetussa, valtionohjauksen ajallista kehitystä tarkastelevassa erillisselvityksessä on tunnistettu valtionohjauksen erityisinä haasteina pienten kuntien rajallinen valtion ohjaussignaalien vastaanottokyky sekä osaavan työvoiman puutetta. Vaikutukset voivat pahimmillaan olla päinvastaisia kuin mitä on tavoitellut, toisin sanoen kunnallisen toiminnan laadun ja yhdenvertaisuuden heikentymistä.

Ruotsissa käynnistetty selvitys vapaaehtoisista kuntaliitoksista

Ruotsissa on vähemmän ja asukasmäärältään suurempia kuntia kuin Suomessa ja Norjassa, mutta siitä huolimatta maan hallitus on nähnyt tarpeelliseksi käynnistää selvitystyön kuntien kiinnostuksesta vapaaehtoisiin kuntaliitoksiin. Selvityshenkilö nimettiin maaliskuun lopussa ja selvityksen on määrä valmistua jo tämän vuoden joulukuuhun mennessä.

Ruotsin kunta- ja alueliitto SKR näkee kuntaliitokset yhtenä tapana kohdata kuntien tulevaisuuden haasteita. Liitto kuitenkin korostaa, etteivät liitokset voi olla yleisesti sovellettava ratkaisu ja liitosten pitää perustua kuntien omaan harkintaan ja aloitteeseen.

Kokeilutoiminnan mahdollistaminen yksityiskohtaista valtionohjausta vähentämällä nähdään yhtenä hyvänä keinona vahvistaa kuntien toimintaedellytyksiä.

Edellä kuvatut, Tanskan ja erityisesti Norjan ja Ruotsin aivan viimeaikaiset selvitysraportit ja käynnistetyt uudet selvitykset kertovat hyvin selkeää viestiä pohjoismaisten kuntien yhteisistä haasteista, kunta-valtiosuhteen ’ikuisista’ kipupisteistä sekä hyvinkin yhtenäisistä ratkaisuesityksistä ja toiveista valtion suuntaan. Näitä aivan vastaavan sisältöisiä viestejä myös Kuntaliitto on välittänyt valtion suuntaan ja myös hallitusneuvotteluihin.