Kuntaennuste vahvistui – rahoitusasematavoite täyttyy 2023

Vaikka talousnäkymät ovat pysyneet vaimeina jo pitkään ja yleinen julkisen sektorin näkymä on heikko, vahvistui valtiovarainministeriön kuntaennuste kevään Taloudellisessa katsauksessa selvästi. Kun viime joulukuussa kuntahallinnon* nettoluotonanto eli tulojen ja kokonaismenojen erotus arvioitiin vuodelle 2027 noin -1,9 miljardiksi euroksi, asettui ennuste nyt -0,6 miljardin euron tuntumaan. Kuntahallinnon talousnäkymät ovat siis keskipitkällä aikavälillä lievästi alijäämäiset.

Kuvio 1: Paikallishallinnon tulojen ja menojen erotus 2005-2027.

Vaikka kansantalouden tilinpidon mukainen kuntahallinnon tulojen ja menojen erotus on yhä miinuksella, sektorin ennustettu rahoitusjäämä on varsin hyvä suhteessa paitsi aiemmin ennakoituun kuntahallinnon talousnäkymään, myös suhteessa viime vuosien toteutumaan. Kuntahallinnon ohella myös hyvinvointialueiden talousennuste vahvistui viime talven lukemista.

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustehtävien poistuminen kunnilta, pl. Helsinki, muuttaa kuntataloutta valtavasti. Sote-uudistuksen lisäksi ministeriön ennusteessa on sisällä nyt myös TE-palvelu-uudistus vuonna 2025. Koko kuntatalouden tasolla näiden uudistusten vaikutus oletetaan neutraaliksi.

Keskeisin tekijä aiempaa myönteisempien kuntatalouden talousnäkymien taustalla on veroennusteen vahvistuminen. Kuntahallinnon verot kasvavat 2024–2027 keskimäärin 4,6 prosenttia vuodessa, mikä on poikkeuksellisen kova kasvu. Kunnat saavat korvauksia myös laajentuneista tehtävistä sekä esimerkiksi kotikunnan saaneiden tilapäistä suojelua saavien henkilöiden palveluiden järjestämisestä. Lienee sanomattakin selvää, että kuntahallinnon kaikkiin keskipitkän aikavälin tuloeriin liittyy tässä vaiheessa huomattavaa epävarmuutta.

Noin kaksi kolmasosaa kuntahallinnon menoista on kulutusmenoa, jonka kehitystä lähivuosina kirittävät huomattavat hintapaineet. Välituotteiden hinnankorotusten ja korkojen ohella hintapaineita nostavat kunta-alan palkkaratkaisun sopimuskorotukset ja kertaerät. Inflaation on havaittu olevan aiemmin ennustettua sitkeämpää. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan kuntahallinnon kulutusmenot nousevat ennustekaudella keskimäärin 4,1 prosenttia vuodessa. Investointien kasvu oletetaan tätä maltillisemmaksi.

Maan hallituksen on asetettava julkisen sektorin alasektoreille, muun muassa kuntahallinnolle, tavoite nimellisestä rahoitusasemasta. Tavoitteella pyritään ohjaamaan ministeriöiden toimenpiteitä kohti yhteisesti sovittua taloudellista päämäärää hallituskauden lopussa. Sanna Marinin hallituksen tavoite kuntahallinnon rahoitusasemalle oli -0,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 2023.

Valtiovarainministeriön kevään ennuste kuntahallinnon rahoitusasemasta eli nettoluotonannosta on noin -500 miljoonaa euroa, mikä on bruttokansantuotteeseen suhteutettuna -0,2 prosenttia. Kuntahallinnolle vuonna 2019 asetettu finanssipoliittinen tavoite on siis näillä näkymin täyttymässä kirkkaasti! Tavoite täyttyy myös valtion osalta.

Lukemia ei ole vielä taputeltu lopullisiksi, mutta tästä on hyvä jatkaa kohti tulevaisuuden haasteita. Haastavuuden kulmakerrointa lisää se, että tulevaisuudessa tasapainoinen kuntatalous ei voi nojautua valtionrahoituksen lisäämiseen. Soten jälkeen kuntien on tultava vahvemmiksi ja päätökset tulee tehdä kuntien omassa päätöksentekokoneistossa. Pallo on jo ilmassa.

*Kansantalouden tilinpidon mukainen paikallishallintosektori on jaettu valtiovarainministeriön ennusteessa kuntahallintoon ja hyvinvointialueisiin. Kuntahallintoon luetaan paikallishallinosta muut toiminnot kuin hyvinvointialueet ja Helsingin kaupungin sote- ja pelastustoiminta.