Kunnat päättävät vuoden tauon jälkeen jälleen tuloveroprosenteistaan

Verotuksen osalta marraskuu on vuoden kohokohta, kun edellinen verovuosi valmistuu ja kunnat päättävät ensi vuoden veroprosenttinsa. Välivuoden jälkeen Manner-Suomen kunnat saavat jälleen päättää ensi vuoden tuloveroprosenteistaan. Sote-uudistuksen yhteydessä Manner-Suomen kuntien verotusoikeutta rajoitettiin tilapäisesti, kun ne joutuivat alentamaan vuoden 2023 tuloveroprosenttejaan yhtä paljon.  

Kuntatalouden näkymät synkistyvät ja kuntien erilaistuminen vahvistuu 

Ensi vuosi on kuntatalouden osalta historiallinen ja odotamme mielenkiinnolla ensi vuoden lopullisia veroprosentteja. Tähän asti ilmoitetut veroprosentit löytyvät Kuntaliiton nettisivulla ja tiedot päivittyvät joka arkipäivä aina tiistaihin 15.11. asti. Kuntaliitto tiedottaa lopullisista vuoden 2024 veroprosenteista 17.11. iltapäivällä tai viimeistään maanantaina 20.11. 

Poikkeuksellisen hyvien vuosien jälkeen kuntatalouden näkymät ovat yleisesti synkistyneet. Samalla kuntien erilaistuminen on vahvistunut.  Kuntien väestö- ja talouskehitys sekä valtionosuusrahoitus ovat aiheita, jotka tällä hallituskaudella tullaan käsittelemään eri yhteyksissä. Kokonaisuuteen liittyy vahvasti myös kuntien tuloveroprosenttien suuret erot. Tällä hetkellä Manner-Suomen kuntien suurimman ja pienimmän tuloveroprosentin erotus on jo 6,5 prosenttiyksikköä! Ero on siis sama, kun ennen sote-uudistusta ja korostui entisestään, kun tuloveroprosenttien taso pieneni merkittävästi sote-uudistuksessa.  

Manner-Suomen kuntien tuloveroprosentit muuttuvat ensi vuodelle 

Vuonna 2023 Manner-Suomen kuntien tuloveroprosentteja alennettiin 12,64 prosenttiyksiköllä, ja kaikki tuloveroprosentit ovat näin ollen tällä hetkellä sadasosan prosenttiyksikön tarkkuudella.  Vuoden 2024 tuloveroprosentit ilmoitetaan Verohallinnolle prosenttiyksikön kymmenesosan tarkkuudella. Tämän seurauksena kaikkien kuntien tuloveroprosentit muuttuvat ensi vuodelle. Ennen sote-uudistusta kaikkien kuntien tuli ilmoittaa tuloveroprosenttinsa prosenttiyksikön neljäsosan tarkkuudella. Uudistus on myönteinen, kun otetaan huomioon, että tuloveroprosentit pienenivät merkittävästi sote-uudistuksen yhteydessä. Myös kolmen Ahvenanmaan kunnan on muutettava tuloveroprosenttinsa, koska ne eivät tällä hetkellä ole kymmenesosan tarkkuudella.  

Kiinteistöverotuksen kiritys nostaa maapohjan verotusta 245 kunnassa 

Viimeistään marraskuun 17. päivän aikana kunnan on ilmoitettava myös ensi vuoden kiinteistöveroprosenttinsa. Eri kiinteistötyyppien veroprosentit  on ilmoitettava sadasosan tarkkuudella eduskunnan päättämien vaihteluvälien puitteissa. Nykyisiin vaihteluväleihin ei sinällään esitetty muutoksia. Ahvenanmaan kuntien kiinteistöveroprosentit määräytyvät Ahvenanmaan maakunnan kiinteistöverolain mukaisesti.  

Kiinteistöverotukseen on kuitenkin tulossa merkittävä muutos ensi vuodelle. Pääministeri Petteri Orpon hallitus esitti hallitusohjelmassaan täysin uuden eriytetyn kiinteistöveroprosentin maapohjalle. Tähän asti maapohjaa on verotettu yleisen kiinteistöveroprosentin mukaan, jonka vaihteluväli on 0,93–2,00 %. Hallituksen esitys hyväksyttiin toisessa käsittelyssä eduskunnassa 8.11. Uuden kiinteistöveroprosentin alaraja on esityksen mukainen, eli 1,30 prosenttia (yläraja pysyy 2,00 prosentissa). Muutos merkitsee sitä, että maapohjan verotus kiristyy  automaattisesti niissä 245 kunnassa, joiden yleinen kiinteistöveroprosentti on tällä hetkellä alle 1,30 prosenttia. Muutos kasvattaa kiinteistöveron tuottoa yhteensä noin 107 miljoonalla eurolla koko maassa. Huomioitavaa on, että Helsingin osuus kasvusta on yli 51 miljoonaa ja Espoon vajaa 18 miljoonaa euroa. Maapohjan erottaminen rakennuksista on kuntien taloussuunnittelun kannalta myönteinen muutos.  

Kunnallisverotuksessa ansiotulot merkitsevät 

Nyt kun henkilöasiakkaiden viime vuoden verotiedot ovat julkisia, niin kunnallisvero on myös syytä nostaa keskusteluun. Yleensä verolistojen kärkisijoilla komeilevien henkilöiden maksamissa veroissa korostuvat kuitenkin pääomatuloverot. Nämä ohjautuvat vain valtiolle eivätkä lainkaan kunnille. Kaikki ansiotulot taas ovat kunnallisverotuksen alaista tuloa, ja kunnallisvero on kaikkien kuntien keskeisin verotulolähde.  

Kunnat ovat tietysti erityisen kiinnostuneita korkeista ansiotuloista tienaavista henkilöistä. Osin myös siitä syystä, että kunnallisverotuksessa tehtävät vähennykset painottuvat alemmille tulotasoille. Kuntien erilaisuus korostuu myös tässä tarkastelussa. Niissä kunnissa jossa *efektiivinen (todellinen) veroaste on lähempänä nimellistä veroastetta (kunnan tuloveroprosentti) löytyy siis verrattain enemmän korkeampaa ansiotuloja tienaavia henkilöitä. Näissä kunnissa on usein myös verrattain matalampi tuloveroprosentti. Vastaavasti mitä suurempi erotus veroasteiden välillä, usein sitä korkeampi on myös kunnan tuloveroprosentti. Tämäkin näkökulma on syytä pitää mielessä, kun kuntien ensi vuoden tuloveroprosentit julkaistaan.  

Ansiotulojen taso ei tietenkään yksin selitä verotuksen tasoa kunnassa. Yleisesti ottaen veroprosentteja koskevat päätökset ovat kunnissa hyvin vaikeita. Kuntien taloudelliset tilanteet vaihtelevat suuresti kuten myös veropäätöksien taustat. Useimmiten verokorotukset ovat kuitenkin viimeinen keino tasapainottaa kunnan taloutta.    

* Efektiivinen veroaste on maksettavan kunnallisveron suhde ansiotuloihin. Erilaisten vähennysten takia kuntien tuloveroprosentti (nimellinen veroaste) ei vastaa todellista veroastetta kunnissa.