Kunnat hybridivaikuttamisen kohteina

Venäjän hyökkäys Ukrainaan avasi silmät naapurimaamme pyrkimyksistä keinoja kaihtamatta tavoitella taloudellista, poliittista ja myös sotilaallista valtaa rajojensa ulkopuolella. Vaikka siviiliyhteiskunnan varautumisen painopiste ei Suomessa ole viimeisinä vuosina painottunut sotilaalliseen uhkaan, ei asian suhteen ole myöskään oltu unessa. 

Hybridivaikuttaminen keskeinen painostamistyökalu 

Sotilaallisen voimakäytön ja terrorismin uhka on ollut mukana kansallisessa riskiarviossa koko ajan ja paikallispuolustusharjoituksia on järjestetty myös aikana ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Maanpuolustuskursseilla on keskitytty siviiliyhteiskunnan kriisinkestävyyden kehittämiseen. Suomessa sijaitseva Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskus on ansiokkaasti nostanut esiin hybridivaikuttamisen uhkia ja keinoja, joita myös Venäjä voi käyttää painostuksen välineinä. 

Venäjän hyökkäyssota, taloudelliset pakotteet ja Suomen liittyminen Natoon on viimeistään paljastanut hybridivaikuttamisen olevan keskeinen työkalu Venäjän painostamispyrkimyksissä. Hybridivaikuttaminen on usein laillisuuden rajoja hipovaa kiusantekoa ja vaikea erottaa esimerkiksi rikollisista tarkoitusperistä. 

Kunnat vastaavat monista elintärkeistä toiminnoista

Kunnissa on syytä pitää tosiasiana sitä, että toimintaan kohdistuu hybridivaikuttamisen uhkaa. Kunnat vastaavat alueellaan monista arjen elintärkeistä toiminnoista, järjestävät peruspalveluita ja toimittavat myös yleiset myös vaalit. Arjen sujuvuuden häiritseminen on yksi keinoista, joita Venäjä käyttää hyväksi. 

Kuntakentällä on havaintoja tiedusteluun viittaavasta toiminnasta, kyberhyökkäyksistä sekä avoimeen paikkatietoon kohdistuvasta epänormaalista kiinnostuksesta erityisesti venäläislähtöisiltä tahoilta. On selvää, että kuntien on entistä vahvemmin suojattava toimintojaan ja tietovarantojaan.

Kuntien tulee arvioida kriittiset kohteet ja tiedostaa, missä suojausta erityisesti tarvitaan. Myös henkilökunnan tietoisuus ja valppaus havaintoinen tekemiseksi ja esimerkiksi asiattoman liikuskelun estämiseksi ovat tärkeitä ennaltaehkäiseviä toimia. Kyberturvallisuus on pidettävä osana arjen ajattelua kaikissa käytössä olevissa digitaalisissa laitteissa. Jos jotain tapahtuu, on tärkeä tehdä ilmoitus poliisille ja tapauksesta riippuen myös suojelupoliisille, kyberturvallisuuskeskukselle tai huoltovarmuuskeskuksen poolille.

Asiakirjojen julkisuus arvioitava uudelleen

Myös asiakirjojen julkisuuteen on kiinnitettävä huomiota. Jos asiakirjassa olevat tiedot voivat vaarantaa turvallisuusjärjestelyt, voi asiakirja tai osa siitä olla salassa pidettävä. Myös sinänsä julkisten asiakirjojen julkaisemista yleisessä tietoverkossa on syytä harkita. Julkisuuslaki ei vaadi julkistenkaan viranomaisen asiakirjojen julkaisemista verkossa. Asiakirjajulkisuus on tarpeellista tarkistaa paitsi turvallisuuteen liittyvistä asiakirjoista niin myös päätöksenteon liiteasiakirjoista. Toisaalta avoimuus on yksi demokratian kulmakivistä, joten asiaa on aina tapauskohtaisesti syytä punnita huolellisesti.  

Kunnilla on laajat mahdollisuudet toimia kuntalaisten hyväksi myös häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa

Uusi turvallisuustilanne muuttaa toimintaamme, eikä suunta ole kaikilta osin positiivinen. Toisaalta turvallisuus ja varautumiskysymysten läsnäolo arjessa on parhaimmillaan huomaamatonta. Kehittämistyötä ja resursseja kuitenkin tarvitaan. Kunnilla on laajat mahdollisuudet toimia kuntalaisten hyväksi myös normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Mitä paremmin kunta on varautunut, sitä paremmin se myös onnistuu tässä tehtävässä. 

Lue myös nämä

Kuntien valmiussuunnitelmien julkisuutta on syytä arvioida uudelleen | Kuntaliitto.fi

Kuntia kannustetaan kertomaan varautumisesta kuntalaisille | Kuntaliitto.fi

Kutsumme kunnat mukaan viettämään Varautumispäivää | Kuntaliitto.fi

Kuntaliiton malli varautumisesta viestimiseen kuntien verkkosivuille | Kuntaliitto.fi