Kunnat huolehtivat yhdyskuntien kestävästä kehittämisestä - meille kaikille

Vuosi 2023 lähenee loppuaan ja Kuntaliiton yhdyskunta- ja ympäristöasiantuntijoiden askelmerkit tulevan vuoden alkuun alkavat täsmentyä. Tekemistämme kuntien rakennetun ja luonnonympäristön tehtävien onnistumisen puolesta rytmittivät kuluneena vuonna totutusti Suomen hallitusohjelma sekä EU-komission työohjelma. Kotimaisen hallitusohjelman toimeenpano on aluillaan ja eurooppalaisen lopuillaan. 

Samalla, kun tuemme kuntia edellisen hallituksen lakiuudistusten toimeenpanossa, suuntaamme vahvasti vaikuttamisen panoksia tuleviin EU-vaaleihin mm. kuntien vihreän siirtymän puolesta puhujina. Nyt kun valtio näyttäisi vetäytyvän ilmastokumppanuudesta kuntien kanssa, olisi entistä tärkeämpää saada EU:n tuki kuntiemme ilmastotyölle. 

Kesäkuussa 2023 toimintansa aloittanut Petteri Orpon hallitus ja sen vahva ja välittävä Suomi -hallitusohjelma laittoi kuntien rakennetun ja luonnonympäristön toiminnan ja talouden ohjauksen taas uuteen asentoon neljäksi vuodeksi. Kuntien normien purku, itsehallinnon kunnioittaminen ja erilaisuuden salliminen. Ilmasto- ja luontotavoitteissa pysyminen, vihreän siirtymän markkinaehtoisuus, kuntien kaavamonopolin turvaaminen sekä ennakoiva EU-vaikuttaminen. 

Ihan hyviltä kuulostavia tavoitteita, mutta niin kuin aina, piru piilee yksityiskohdissa. Normien kevennyksen hengessä, hallitusohjelman olisikin toivonut pysyvän noiden hyvien tavoitteiden tasolla. Nyt kun ohjelman toimeenpano on alkanut vauhdilla, on saanut huomata, että sen lukuisten yksityiskohtaisten, keskenäänkin ristiriitaisten kirjausten taustalla on ollut valitettavan paljon yksipuolista kuulemista ja kunnan roolin sivuuttamista yhdyskuntien kehittäjänä.    

Kuntaliitossa hihat on kääritty kuntalaisen hyvinvoinnin kivijalkaa liikuttavien alueidenkäytön, maapolitiikan, kaavojen toteuttamisen sekä rakennetun ympäristön kunnossapitoa ohjaavan lainsäädännön uudistusten valmisteluun. Tarjoamme kuntien rakennusvalvonnoille tukea vuonna 2025 voimaantulevan rakentamislain toimeenpanoon ja odotamme jännityksellä alkuvuodesta lausunnoille luvattua, toivon mukaan aidosti kestävää rakentamista ja rakennusvalvonnan toimintaa sujuvoittavaa rakentamislain korjaussarjaa. Lue uutisemme MRL-uudituksen jatkosta: Maankäyttö- ja rakennuslain pilkkominen useaan eri lakiin ei sujuvoita yhdyskuntien kestävää kehittämistä | Kuntaliitto.fi. 

Muistutamme myös, että rakennetun ympäristön digitalisaatio ja palvelujen digitoteutus luodaan kunnissa. Nyt on korkea aika panostaa kunnissa syntyvän tiedon yhteentoimivuuteen, jotta tietoa voidaan hyödyntää osana kestävien yhdyskuntien kehittämistä toki muuttunut turvallisuutilanne huomioiden.

Valtion asuntopolitiikan äkkinäisten suunnanmuutosten tilalle toivomme laadukasta ja erilaisten kuntien sosiaalisen asuntotuotannon merkitystä ja tarpeita ymmärtävää analyysiä ympäristöministeriön asettamalta selvitysryhmältä. Haluamme olla mukana uudistamassa valtion tukeman asuntotuotannon instrumentteja niin, että kunnilla on keinoja asuinalueiden eriytymistä vastaan ja asuntoja tarjota työvoiman tarpeisiin.  

Vihreän siirtymän keskeiseksi vauhdittajaksi uskotuissa ympäristöministeriön yhden luukun hankkeissa olemme mukana kannustamassa valtion lupa- ja valvontaviranomaista yhdistämään osaamisiaan ja toivomassa tukea sähköisen asioinnin edellyttämiin rajapintaratkaisuihin. Toisaalta haluamme myös huolehtia kuntien ketterän ja vuorovaikutteisen viranomaistoiminnan toimintaedellytyksistä lähellä asiakasta yhdeltä luukulta, kuntien maankäytön erityisasemaa vaarantamatta.  

Valitettavasti joudumme jälleen tekemään hartiavoimin töitä sen eteen, ettei kiertotaloutta ja ympäristönsuojelua edistävää, poikkeusoloissakin huoltovarmuuden takaavaa välttämättömyyspalvelua, kuntien järjestämää jätehuoltoa ajeta osaoptimoinnin ohjaamana umpikujaan. Yhdyskuntajätteen iänikuisten vastuunjakoveivausten sijaan, niin mielellämme olisimme jatkaneet kuntien ja yritysten yhteistyössä kiertotalouden edistämistä. 

Näkyvin osa ja tällä hetkellä ehkä kouriintuntuvimman murroksen kynsissä kuntainfrasta ovat kuntien rakennukset. Sote-kiinteistöjen käytön ja kustannusten tulevaisuus on monen kunnan talouden taakkana ja niin ikään pohdittavana on koulurakennusten laatu ja tarvittava määrä. Uudistuksiin ja investointeihin kuntien rakennuskannassa ohjaavat myös EU:n energiadirektiivit.      

Kunnat haluavat liikuttaa kuntalaisia kestävästi ja turvallisesti. Vaikeuskerrointa tähän lisää joukkoliikenteen talouden heikennykset. Uusille liikkumismuodoillekin kuntien katutilassa on paikkansa ja parhaillaan vaikutamme sen puolesta, että kaupungeille hallitusohjelmassa luvatut työkalut sähköpotkulautojen käytön hallintaan ovat todellisia työkaluja, joilla kaupungit voivat taata turvallisen ja viihtyisän liikkumisympäristön kaikille katutilan käyttäjille. 

Monimutkaistuvassa maailmassa ja kärjistyvissä intresseissä perusasiat voivat unohtua. Rakennetun ja luonnonympäristön käyttäjiä olemme me kaikki, asukkaat ja yritykset, matkailijat ja kautta kulkijat. Kunnilla on kiitollinen tehtävä yhteen sovittaa kaikkien käyttäjien tarpeet. Suunnitella, toteuttaa ja ylläpitää hyvää elinympäristöä ympäristön ja talouden kantokyvyn rajoissa meille kaikille, ei vain ohituskaistalle asetetuille. Rauhallista joulua, pidetään myös perusasiat mielessä, kun vauhti kiihtyy.