Koulunuorisotyön potentiaali esiin!

Peruskouluissa on viime vuosina panostettu hyvinvointia edistäviin toimintoihin monipuolisesti. Esimerkiksi koulutsempparit tai muut ammattilaiset ovat sitouttavan kouluyhteistyön myötä jalkautuneet aiempaa vahvemmin kouluihin.

Monissa kunnissa on kuitenkin havaittu, että uusien työtapojen ohella oppilaiden hyvinvoinnin vahvistamiseen sopii myös vanha tuttu eli koulussa tapahtuva nuorisotyö. Koulunuorisotyön erityisenä vahvuutena on se, että kunnan lakisääteiset tehtävät perusopetuksen ja nuorisotyön järjestämisessä kohtaavat. Yhteistyö on luontevaa lasten ja nuorten hyvinvoinnin näkökulmasta. Yhteistyön avulla myös esimerkiksi harrastamisen kynnystä voidaan madaltaa.

Koulussa tehtävällä nuorisotyöllä tarkoitetaan useimmiten nuorisotyöntekijöiden työskentelyä perusopetuksen vuosiluokkien 7–9 kanssa. Vaikka työn painopiste onkin ollut yläkoululaisissa, muillakin vuosiluokilla hyödynnetään koulun ja nuorisotyön yhteistyötä. Sen avulla voidaan tukea oppilaiden siirtymistä perusopetuksesta toiselle asteelle. Toisella asteella nuorisotyön roolia voidaan lisätä oppilaitoksen yhteisöllisessä työssä ja siten vahvistaa nuorten osallisuutta, yhteisöön kuulumisen tunnetta ja hyvinvointia.

Opetustoimen ja nuorisopalveluiden yhteistyö tapahtuu kunnan peruspalveluissa. Yhteistyö on pitkäjänteisesti toteutettavissa ja henkilöstön erityisosaaminen on helposti käyttöönotettavissa. Määräaikaisissa kehittämishankkeissa keskitytään usein lyhytjänteisempään toimintaan ja ratkaisuja etsitään uudenlaisista tehtävänkuvista, jotka lainsäädännöllisesti eivät kuitenkaan ole yhtä selkeitä. Olemme pohtineet erityisesti sitä, miten kunnissa voidaan entistä paremmin hyödyntää nuorisotyötä osana koulujen toimintaa hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden vahvistamisessa.

Yhteiset tavoitteet siivittävät arjen toimintaa  

Kunnallisen nuorisotyön tavoitteet istuvat koulumaailmaan hyvin. Miltä kuulostaa esimerkiksi nuorisolain tavoite tukea nuorten kasvua, itsenäistymistä, yhteisöllisyyttä sekä niihin liittyvien tietojen ja taitojen oppimista? Koulunuorisotyön tavoitteissa painottuu mm. vertaissuhteiden ja ryhmähengen vahvistaminen sekä nuorten vaikuttamismahdollisuuksien ja osallisuuden tukeminen. Nämä tavoitteet ovat myös opetuksen järjestäjille kouluyhteisöön kiinnittymisen ja motivaation vahvistaminen kannalta merkityksellisiä.

Nuorisotyön henkilöstöllä on vahvaa osaamista yhteisöllisen työn menetelmiin. Koulunuorisotyön käytössä olevia menetelmiä ovat esimerkiksi ryhmäytykset, teemalliset oppitunnit ja päivät. Oppilaiden hyvinvointiin vaikuttavat myös mielekkäät kerho-, harrastus- ja vapaa-ajan toiminnat. Näiden lisäksi nuorisotyöntekijä voi osallistua kouluissa mm. monialaisten oppimiskokonaisuuksien ja yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttamiseen sekä oppilaskuntatoimintaan. 

Yhteinen suunnittelu kaiken A ja O

Kunnissa lasten ja nuorten hyvinvointia vahvistetaan toimialojen yhteisellä suunnittelulla. Näitä asioita linjataan mm. 

• lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa, 
• nuorisolain 9 §:n mukaisen monialaisen ohjaus- ja palveluverkostojen toiminnassa sekä
• koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmassa.

Hyvällä suunnittelulla varmistetaan resurssien tasapainoinen käyttö. Nuorisotyön tehtävänä on olla läsnä lasten ja nuorten arjessa. Loma-ajat sekä illat ja viikonloput ovat tärkeitä vapaa-ajan toiminnan ajankohtia. Ei ole tarkoituksenmukaista, että koulupäivään lisätään aikuisia, jos se tarkoittaa, että heitä ei ole nuorten vapaa-aikana saatavilla.

Tietopaketista eväitä toiminnan suunnitteluun ja toimeenpanoon

Kuntaliitossa on valmisteltu tietopaketti koulunuorisotyön ja perusopetuksen yhteistyön mahdollisuuksista. Se sisältää ajankohtaista tietoa, miten yhteistyötä voidaan toteuttaa ja lisätä. Hyvät yhteistyön muodot ja tietämys tavoitteista edistävät lasten ja nuorten hyvinvointia koulussa ja vapaa-ajalla. Onhan kunnassasi löydetty nuorisotyön ja koulun yhteinen potentiaali?