Kiinteistöjen verotuksessa uudistuksia

Kuntien ensimmäinen vuosi vailla sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtävien järjestämisvastuuta lähenee loppuaan. Tehtävien siirron osana toimeenpantiin rahoitusuudistus, jonka seurauksena kuntien verotuloista leikattiin merkittävä osa. Suurin leikkaus kohdistui kunnallisveroon, mutta myös kuntien yhteisövero-osuutta pienennettiin.

Sote-uudistukseen liittyneet kuntien tulojen leikkaukset eivät kuitenkaan kohdistuneet kiinteistöverotuloihin. Kiinteistöverotulojen painoarvo kunnallisena rahoituksen lähteenä kasvoi täten tuntuvasti vuoden 2023 alusta.

Kesäkuussa 2023 valmistuneessa hallitusohjelmassa huomio kiinnittyi kuntien kiinteistöverotukseen. Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmalle päätyi useampiakin kiinteistöverokirjauksia. Näistä merkittävimmät olivat maapohjan kiinteistöveroprosentin alarajan korotus ja sitoutuminen kiinteistöverotuksen arvostamisuudistuksen loppuunsaattamiseen.

Tonttiverouudistus toistaiseksi merkittävin kuntatalouteen vaikuttava verotustoimi

Uudistusten täytäntöönpano aloitettiin välittömästi. Julkista taloutta vahvistavia ratkaisuja odotettiin heti hallituskauden alussa. Orpon hallitus päätti kiristää verotusta siellä, missä negatiiviset ulkoisvaikutukset olisivat vähäisimpiä; maapohjan kiinteistöverotuksessa. Tonttiverouudistukseksi ristitty kiristys toteutettiin eriyttämällä maapohja rakennuksista yleisen kiinteistöveroprosentin alalla ja korottamalla sen vaihteluvälin alarajaa 0,37 prosenttiyksiköllä. Muutoksen vaikutus on noin 100 miljoonaa euroa painottuen hyvin suurilta osin pääkaupunkiseudulle ja isoihin kaupunkeihin. Tämä on toistaiseksi hallitusohjelman merkittävin kuntatalouteen vaikuttava verotustoimi.

Kiinteistöverotuksen arvostamisuudistus etenee vuonna 2024

Esitysluonnos käytetään lausunnoilla kevättalvella ja hallituksen esitys on kaavailtu annettavaksi toukokuussa. Uusi arvostamisjärjestelmä olisi mahdollisesti käytössä vuoden 2026 kiinteistöverotuksessa.  Arvostamisuudistusta on edistetty jo toistakymmentä vuotta ja laajuudestaan huolimatta hanke tiivistyy sen varmistamiseen, että kiinteistöverotuksessa noudatetaan käypiin arvoihin perustuvia verotusarvoja. Toteutuessaan uudistus lisää järjestelmän läpinäkyvyyttä ja oikeudenmukaisuutta sekä veronsaajan eli kuntien että veronmaksajien eli kansalaisten ja yritysten välillä.

Kiinteistöverotuksen arvostamisperusteiden uudistusta valmistellaan, kuten edelliselläkin kierroksella, tuottoneutraalin verotuksen tason mahdollistaen. Joka tapauksessa uudistuksen myötä kiinteistöverotuksen rasitus tulee kohdistumaan uudella tavalla. Toisin sanoen, uudistuksen seurauksena toisten verotus kiristyy, toisten kevenee. Verotuksen tasapuolisuuden kannalta on tärkeää arvioida uudistuksen seurausten kohtuullisuutta myös niiden veronmaksajien kannalta, joiden verotus uudistuksen seurauksena kevenisi. Vallitsevassa julkisessa keskustelussa tämän joukon ääni on kuulunut varsin hiljaisena.

Sote-toimitilajärjestelyjen varainsiirtoveroseuraamuksiin selvyys

Kiinteistöjen verotuksen teemassa pysyen, eduskunnassa on tällä hetkellä käsiteltävänä myös kolmas kuntien kannalta merkittävä verolakiesitys. Uudistus liittyy varainsiirtoverotukseen. Sen mukaisesti kuntien vuokraamien sote- ja pelastustoimen toimitilojen yhtiöittäminen voitaisiin toteuttaa varainsiirtovapaasti vuoden 2030 loppuun saakka. Yhtiöittämistarve liittyy kuntien rooliin kilpailuilla markkinoilla, kun kunta tai vapaaehtoinen kuntayhtymä vuokraa toimitiloja ulkopuolisille. Toimitilojen näköpiirissä oleva heikko kysyntä laskee tosin verohelpotuksen merkitystä.