Keskisuurten kaupunkien talous heikentynyt dramaattisesti

Tämän kevään hallitusohjelmaneuvotteluiden keskiössä on ollut kasvu, työllisyys ja julkisen talouden tasapainottaminen. Säätytalolla asioita on pohdittu perusteellisesti ja keskustelujen tueksi on teetätetty runsaasti taustatyötä. Kuntien talouden tilaa tässä kokonaisuudessa on tarkasteltu muun muassa julkisen talouden ennusteen ja kuntien eriytymiskehityksen kautta.

Vaikka kuntatalouden ennuste on valtiovarainministeriön mukaan alijäämäinen, kuntien talouden tila näyttäytyy Säätytalon neuvottelupöydissä erittäin myönteisenä. Takana on muutama hyvä vuosi ja tulevina vuosina tulojen ja menojen erotuksen mittaluokka painuu investointien jälkeen vain noin -0,2 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Se on jonkun verran vahvempi ennuste kuin hyvinvointialueilla ja huomattavasti parempi taloudellinen näkymä kuin valtiolla. Virallisen ennusteen vahvuutta kuvaa se, että kevään kuntatalousohjelmassa tilikauden tuloksen odotetaan tänä vuonna tuplaantuvan jo ennestään vahvoista lukemista. Ennustettu kuntatalouden tilikauden tulos ylittäisi sote-uudistukseen liittyvien veroviiveiden vuoksi peräti kahden miljardin euron rajapyykin, mikä olisi kuntien kirjanpidossa historiallisin euromäärä ikinä.

Monissa kunnissa talousjohtajat ovat jo ryhtyneet valmistelemaan vuoden 2024 talousarviota. Samassa yhteydessä päivitetään tiiviisti osavuosikatsauksia vuodelle 2023. Näkymistä myös keskustellaan muiden kuntien ja Kuntaliiton asiantuntijoiden kanssa erilaisissa verkostoissa. Tapaamisten perusteella näyttää, että poikkeuksellisen vahva kuntatalouden näkymä vuodelle 2023 on lässähtämässä kasaan. Myös tulevat vuodet heikkenevät silmissä.

Virallisessa kevään kuntatalousohjelmassa ennakoitiin, että 11 suurinta kuntaa takoisivat koko maan tilikauden tuloksesta tänä vuonna puolet. Niiden tuloksen yltäisi tällöin noin 1,2 miljardiin euroon.

Kuntien oman valmistelun perusteella näyttää, että ainoat kaupungit, jotka ovat suurin piirtein tällä ennusteuralla, ovat Espoo ja Helsinki. Muut yhdestätoista suurimmasta kaupungista ovat jäämässä ennustetusta tasosta reippaasti. Tällä hetkellä arvioiden niiden tulos kattaisi painelaskelmien arvioista noin 40 prosenttia eli vain reilut 150 miljoonaa euroa. Tilanteen vakavuutta huutaa se, että muutaman ison kaupungin tulos saattaa painua tänä vuonna miinukselle. Virallisen ennusteen mukaan isoista kaupungeista vaatimattomimman tuloksen kuluvana vuonna tekisi Kuopio ja sekin nousisi reiluun 20 miljoonaan euroon.

Ero verkostotapaamisista välittyvän kuntatalouden tilannekuvan ja virallisen Säätytalolla käytettävän kuntatalouden ennusteen välillä on suuri. Ero on suorastaan dramaattinen. Erityisesti ennusteurasta on pettämässä useiden suurten ja keskisuurten kaupunkien talous. Vaikka kuntatalouden tila tulee päätymään tänä vuonna ihan kohtuullisiin lukemiin, virallinen ennuste on aivan liian optimistinen.

Isot kunnat ovat aloittaneet jo mittavia sopeutusohjelmia. Niissä karsitaan menoja ja lykätään investointeja. Samalla kokonaisuutta mutkistaa yhä suuri epävarmuus sote-siirron talousvaikutuksiin liittyen. On ehdottoman tärkeää, että kuntien taloudellisia mahdollisuuksia järjestää asukkailleen peruspalveluita ja tukea yritystensä kasvumahdollisuuksia ei heikennetä Säätytalolla. Yhteistyöhön ja tuottavuuteen pitää kuitenkin kannustaa. Kaikkia meitä.