Kaikki tarpeellinen kuntataloudesta kesällä 2023

Kesä hellii lomalaisia, mutta tiedontarve uuden Petteri Orpon hallitusohjelman kirjauksista ja vaikutuksista, kansantalouden ja kuntien näkymistä, kuntaennusteista sekä esimerkiksi sote-uudistuksen siirtolaskelman tarkistuksista tuntuu käyvän yhä kuumana.

Aivan ensimmäiset vaikutelmat hallitusohjelman kuntalinjauksista löytyvät tuoreesta juhannuksen jälkeen julkaistusta blogista. Tähän juttuun on koottu muutamia muita ajankohtaisia nostoja niin työn sankareille kesäkuukausien ajaksi kuin lomalta palaajille muistin virkistämiseksi. Ajankohtaista lisätietoa saa myös Kuntaliiton lukuisten aktiivisten asiantuntijoiden twitter-tileiltä. Käypä kurkkaamassa ja seuraa meitä!

Iso kuva kuntataloudesta sinnitteli vahvana

Kuntien talousnäkymistä on julkaistu viime kuukausina hyvinkin erilaisia arvioita. Myös ennusteet koko julkisen talouden tilasta erityisesti keskipitkän aikavälin loppuvuosina vaihtelevat. Lisäksi yksittäisten kuntien ja kaupunkien talouden näkymät voivat erota hyvin voimakkaasti, mikä pääsääntöisesti aiheutuu sote-uudistuksen laskentaperusteiden vaikutuksista sekä siirtolaskelmien tarkentumisesta. Sen lisäksi kaikkia ennusteita tulevina kuukausina heiluttaa vielä uusi hallitusohjelma.

Ainakaan lyhyellä tähtäyksellä hallitusohjelma ei näyttäisi tuovan kuntien talouteen* uusia, kuntataloutta vahvistavia sopeutustoimia. Sen sijaan hallitusohjelma pienentää jonkun verran kuntien tuloja indeksijarrun ja valtionavustusten vähentämisen vuoksi. Toisaalta kunnat taas hyötyvät joistakin hallitusohjelman määrärahojen lisäyksistä. Tarkemmat arviot hallitusohjelman nettovaikutuksista kuntiin selviävät syksymmällä julkaistavista suhdanne-ennusteista sekä kuntatalousohjelmasta, mutta tässä vaiheessa hallitusohjelman kuntavaikutuksia voidaan pitää kohtuullisen maltillisina ainakin vuosina 2023 ja 2024.

Ennuste kuntatalouden talousnäkymistä on päivitetty valtiovarainministeriön kesäkuun talousennusteen yhteydessä. Ministeriön julkisen talouden ennuste ei ole muuttunut maaliskuisista arvioista juuri lainkaan. Kansantalouden tilinpidon mukaan laaditussa painelaskelmassa kuntien palvelujen ja investointien menot kasvavat palkkaratkaisun, inflaation, työvoimapulan ja investointipaineiden vuoksi aavistuksen nopeammin kuin tulot. Alijäämä on bruttokansantuotteeseen suhteutettuna 0,2 prosenttia, mikä on julkisen talouden kokonaisuudessa hyvin pieni epätasapaino. Toki nuorten ikäluokkien pienentyessä kuntasektorilla on myös potentiaalia päästä kokonaan ylijäämäiseen rahoitusasemaan.

Ministeriön mukaan hyvinvointialueiden alijäämä on ennustekaudella noin 1,5 miljardia eli noin 0,4 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tulojen ja menojen epätasapainoa heikentää erityisesti henkilöstökustannusten yleistä ansiotasoa nopeampi kasvu. Julkinen sektori yhteensä on valtiovarainministeriön mukaan noin 8–9 miljardia euroa alijäämäinen, mikä tarkoittaa vajaan kolmen prosentin EDP-alijäämää bruttokansantuotteeseen suhteutettuna. Suomen Pankki ennakoi omassa kesäkuun talousennusteessaan julkisen talouden rahoitusaseman erityisesti vuonna 2025 huomattavasti synkemmäksi kuin valtiovarainministeriö.

Tärkeät kuntaennusteet, kuten peruspalvelujen hintaindeksi, ja yhteenveto kansantalouden keskeisistä ennusteista 2023–2025 löytyvät kirjoituksen lopusta. Vastaavat diat löytyvät myös Pääekonomistin palstalta diaesityksistä.

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätöstiedot vuodelta 2022 ovat valmistuneet

Kunnat ovat eläneet viime vuosina rajua muutosten aikaa. Toimintakenttää ovat myllänneet muun muassa koronapandemia, työvoimapula, sote-muutokseen valmistautuminen sekä raju hintojen nousu. Haastavista olosuhteista huolimatta palvelut ja investoinnit ovat pyörineet pääsääntöisesti hyvin, Ukrainasta paenneet ihmiset ovat saaneet turvaa ja kuntien talous on saatu tasapainotettua.

Manner-Suomen kuntien ja kuntayhtymien talous oli viime vuonna lähes tasapainossa, kun talouden tilaa tarkastelee toiminnan ja investointien rahavirralla. Kuntatalouden tasapainottumista ovat tukeneet hyvä työllisyys, kotimaisen kysynnän vahvuus sekä valtion kuntalinjaukset.

Vahvojen tunnuslukujen taustalla oli kuitenkin huomattavia kertaeriä muun muassa sote-kiinteistöjen myynnistä. Omaisuuden myyntivoitot paransivat tulosta peräti 860 miljoonalla. Myös HKL:n yhtiöittäminen vahvisti toiminnan ja investointien rahavirtaa arviolta noin 750 miljoonalla eurolla. Ilman näitä poikkeuseriä iso kuva kuntatalouden tilasta olisi ollut vuonna 2022 varsin heikko. Tarkempaa analyysiä vuoden 2022 sangen poikkeuksellisista tilinpäätöstiedoista koko maan tasolla, eri kuntakokoryhmissä ja maakunnissa löytyy Kuntaliiton koko maan analyysistä.

Myös valtiovarainministeriö on laatinut ansiokkaan muistion kuntien, kuntayhtymien ja kuntakonsernien tilinpäätöstiedoista vuonna 2022. Sen mukaan kriisikuntamenettelyn aloittaminen voi olla tarpeellista Pertunmaan ja Lemin kohdalla vuonna 2023.

Yksittäisten kuntien ja kuntayhtymien tiedot löytyvät Valtiokonttorin sivustolta. Lisätietona vielä kuntakonsernien lainakanta, joka nousi 7 768 euroon per asukas vuonna 2022. Vuonna 2021 lainakanta oli 7 653 euroa per asukas.

Seuraavat syksyn ennusteet julkaistaan 9. lokakuuta

Pitkien hallitusohjelmaneuvotteluiden vuoksi syksyn talousennusteet, kuntatalousohjelma, julkisen talouden suunnitelma 2024–2027 sekä valtion talousarvioehdotus vuodelle 2024 julkaistaan normaalia myöhemmin. Näillä näkymin päivämäärä on asettumassa lokakuun 9. päivän tuntumaan, mutta julkaisuajankohtaan voi luonnollisesti tulla vielä muutoksia. Syksyn budjettiriihi pidettäisiin näillä näkymin 19.–20. syyskuuta. Kuntaliitto pitää teitä tärkeimmistä asioista ajan tasalla pitkin syksyä.

Ennen syksyä kuitenkin leppoisaa ja turvallista kesää kaikille!

Tärkeitä kuntatalousennusteita, kesäkuu 2023

*Hallitusohjelma vaikuttaa kuitenkin paikallishallintosektoriin, joka sisältää kuntien ohella myös hyvinvointialueet. Kannattaa muistaa, että valtiovarainministeriötä lukuun ottamatta suhdannelaitokset seuraavat ja laativat ennusteita paikallishallinnolle. Paikallishallinnon talousnäkymiin vaikuttavat siten myös jatkossa väestön ikääntymiseen liittyvät kustannuspaineet sekä esimerkiksi hyvinvointialueille osoitetut hallitusohjelman sopeutustoimet.