Ilman toimivia yhdyspintoja ei synny toimivia palveluketjuja

Eri toimijoiden välinen yhteistyö ratkaisee TE-palvelut 2024-uudistuksen onnistumisen. Kuulostaako tutulta? Kuten ei hyvinvointialueuudistusta, ei myöskään TE24-uudistusta saa kukaan toimija yksin onnistumaan. Työllisyysalueiden muodostaminen on ollut TE24-uudistuksen ensimmäinen varsinainen yhteistyön ponnistus. Työllisyysalueita on suunniteltu ja valmisteltu alueilla viime kuukaudet aktiivisesti. Karttakuva alueista alkaa pikkuhiljaa hahmottua. Muutoksia suunnitelmiin on tullut vielä loppumetreillä. Tehtävä ei ole ollut kunnille missään nimessä helppo.Uudistus luo ihan uudenlaiset puitteet elinvoiman vahvistamiselle, mutta toimintamallit ja arjen käytänteet selviävät vasta ajan kanssa.

Työllisyyden ekosysteemissä yhteistyöllä keskeinen rooli

Viime kuukausien valmistelun fokuksessa on ollut työllisyysalueiden muodostaminen. Nyt ja jatkossa yksi tärkeä osa-alue on uudistuksen näkökulmasta se, miten yhdyspinnat tulevien kuntien/työllisyysalueiden, hyvinvointialueiden ja alueen muiden toimijoiden välillä saadaan sujuviksi. Yhdyspintojen toimivuus on asiakkaiden kannalta keskeistä, sillä ilman toimivia yhdyspintoja ei ole sujuvia palveluketjuja. TE24-uudistuksessa yhteistyötä tarkastellaan usein ekosysteemin näkökulmasta ja termein. Ekosysteemiajattelun lähtökohtana on se, että työllistymiseen voivat vaikuttaa yksilön kohdalla varsinaisen työpaikan löytämisen tuen lisäksi esimerkiksi työkykyä tukevat sosiaali- ja terveyspalvelut, osaamista vahvistavat koulutuspalvelut sekä hyvinvointia tukevat vapaa-ajan palvelut. Työnantajien näkökulmasta keskeistä on osaavan työvoiman saatavuus, ja tähän liittyen muun muassa osaamistarpeita tukeva koulutustarjonta, työvoiman ja työnantajien sijoittumisen helpottuminen sekä alueen houkuttelevuuden edistäminen ja kansainvälisten osaajien kotoutumisen tuki. Tärkeää on myös yritystoiminnan aloittamisen ja kehittämisen tuki.

Yhteistyön rakentaminen yhdyspinnoilla tärkeää alkuvaiheessa

TE24-sote-yhdyspinnat valmisteluryhmässä (TEM) olemme keskittyneet valmistelemaan nimensä mukaisesti työllisyyspalvelujen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdyspintoja. Työskentelyn keskiössä ovat mm. työllistymistä tukevat sote-palvelut, työllistymistä edistävän monialaisen tuen yhteistoimintamalli, nuorten työllistymistä edistävä monialaisen tuen yhteispalvelu, kotoutumisen kysymykset sekä myös yhdyspinnat kuntien ja hyvinvointialueiden sekä Kelan ja järjestöjen kesken.  

Olemme Kuntaliiton ja Hyvilin yhdyspintaprojektissa tuottaneet tilannekuvaa kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyön tilanteesta. Syyskuussa julkaistu tilannekuva osoittaa, että työnjako kuntien ja hyvinvointialueiden eri yhdyspinnoilla on vielä monilta osin epäselvä. Tämä koskee myös työllisyyden yhdyspintoja. Yhteistyö ei ole kehittynyt kokonaisuutena myönteiseen suuntaan ja sote-palvelujen siirtymisen jälkeiset kuukaudet ovat olleet yhteistyön näkökulmasta haastavia. Hyvinvointialueet ovat keskittyneet ensimmäisinä kuukausina mm. organisaatioiden rakentamiseen ja sisäisen toiminnan käynnistämiseen. Kuntayhteistyölle ei ole välttämättä ollut kaikissa kohdin aikaa. Yhdyspinnat on kuitenkin tärkeää saada alusta asti toimimaan, jotta palvelujen sujuvuus voidaan turvata asiakkaille, eli yhteisille asukkaille. Jos valmistelua ei tehdä yhdessä ja yhdyspintoja rakenneta heti alkuvaiheessa toimiviksi, on yhteistyö huomattavasti vaikeampaa enää myöhäisemmässä vaiheessa juurruttaa valmiisiin malleihin ja toimintatapoihin. Tässä kohtaa ei ole siis järkevää odottaa ja siirtää yhteistyön rakentamista myöhempään ajankohtaan. Nyt viimeistään on tärkeää aloittaa yhdessä tekeminen.

Mitä voimme hyvinvointialueuudistuksesta oppia? 

1. Vuorovaikutusta ei voi olla liikaa, mutta yhteistyöfoorumien ja verkostojen on oltava tarkoituksenmukaisia: mukana oikeat henkilöt ja oikeat ”tapetilla olevat” asiat
2. Eri toimijoiden roolit on tärkeää tunnistaa, niistä sekä työnjaosta tulee puhua ja sopia yhdessä. Ei sanelua, vaan yhteistä tasavertaista keskustelua, mahdollisimman varhaisesta vaiheesta asti.
3. Yhteistyöhön tulee resursoida. Uudistuksessa tarvitaan koordinoijia ja vastuuhenkilöitä, mutta on tärkeää tunnistaa, että uudistuksen valmisteluun liittyvät työtehtävät ovat lisäksi osana monen työtä. Tämä ei ole ylimääräistä työtä, vaan osa perustyötä.
4. Jokaisella mukana olevalla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaista yhteistyö on ja millainen yhteistyökulttuuri alueelle muodostuu. Me kaikki voimme olla uudistuksen avainhenkilöitä. Millä asenteella yhteistyötä tehdään?

Välillä edelleen kuulee puheissa, että hyvinvoinnin edistäminen ei ole kunnan tehtävä, tai että alueen elinvoiman edistäminen ei ole hyvinvointialueen tehtävä. Kyllä hyvinvoivista asukkaista ja elinvoimaisista alueista hyötyvät kaikki. Yhteisten asukkaiden hyvä arki on julkisen hallinnon toiminnan perustaa.