Hallan vaara kasvaa lukiokoulutuksessa vuonna 2024

Valtiovarainministeriö julkaisi lokakuun alussa Kuntatalousohjelman vuosille 2024–2027. Rahoitusjäämä jää julkaisun mukaan kaikkina vuosina negatiiviseksi. Tulot jäävät siis menoja pienemmiksi, kun mukaan lasketaan myös investointien rahoitus. Kuntien lainakannan ennakoidaan kasvavan nykyisestä 19 miljardista yli 24 miljardiin euroon. Nettovelan ennakoidaan kasvavan 45 prosenttia. Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina sanookin yöpakkasten odottavan kuntataloutta.

88 prosenttia lukio-opiskelijoista opiskelee kunnallisissa, yleensä kuntien suoraan ylläpitämissä lukioissa. Siksi yleisesti kuntatalouden tilanne ja erityisesti kunkin koulutuksen järjestäjän oma rahoitusasema on aivan keskeinen lukiokoulutuksen kannalta. Kuntien vahva talous on paras tae myös lukiokoulutuksen laadulle ja saavutettavuudelle.

Kunnat lukiokoulutuksen suurin rahoittaja

On syytä muistaa, että kunnat ovat lukiokoulutuksen suurin rahoittaja. Kaikki kunnat kantavat päävastuun lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmän rahoittamisesta asukasperusteisen rahoitusosuutensa avulla. Lukiokoulutuksen valtionosuusrahoitus on siis pääosin kunnilta kerättyä rahaa. Hallituksen 9.10.2023 eduskunnalle antaman valtion vuoden 2024 talousarvioesityksen mukaan kuntien lakisääteinen rahoitusosuus lukiokoulutuksesta nousee 543 miljoonaan euroon.

Kuva 1: Kuntien asukasperusteinen rahoitusosuus vuosina 2016–2024

Kuntien asukasperusteinen rahoitusosuus jää vielä ensi vuonna hieman alle sadan euron kunnan asukasta kohti, mutta kovin kaukana tasasummasta ei olla, kun tarkka euromäärä myöhemmin vahvistetaan. Tänä vuonna asukasperusteinen rahoitusosuus on 93,66 €/asukas.

Valtion rahoitusleikkaukset jatkuvat

Valtio jatkaa lukiokoulutuksen rahoitusleikkauksia myös ensi vuonna: rahoitusleikkaus on 996,13 euroa opiskelijaa kohti. Käytännössä se tarkoittaa yli sadan miljoonan euron rahoitusleikkausta myös vuonna 2024. Lukiokoulutuksen kustannukset vuonna 2024 nousevat jo lähelle miljardia euroa, mutta rahoitusjärjestelmän eli valtionosuusjärjestelmän kautta koulutuksen järjestäjille suunnattava rahoitus jää valtion talousarvioesityksen mukaan 847 miljoonaan euroon.

Kunnat joutuvat valtion rahoitusleikkausten vuoksi paikkaamaan puuttuvaa rahoitusta yleensä myös ylimääräisellä rahoituksellaan lukiokoulutukseen. Kun tämän yhdistää kuntien heikentyvään taloudelliseen tilanteeseen, huolirypyt lisääntyvät. Ei ole selvää, että kaikki koulutuksen järjestäjät pystyvät omalla lisärahoituksellaan enää pitkään kompensoimaan valtion jo vuosikymmenen ajan jatkuneita rahoitusleikkauksia. Talouden ongelmat eivät koske vain pieniä ja muuttotappioalueilla olevia kuntia, vaan myös osa suurimmista kaupungeista on jo ilmoittanut talouden tasapainotusohjelmien käynnistämisestä.

Tilanne on muuttunut aiemmista vuosista sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen tehtävien siirryttyä pois kuntien vastuulta. Kun kuntien verotulot ja valtionosuudet yhteensä olivat vuonna 2022 vielä keskimäärin 6 774 €/asukas, on luku 3 086 €/asukas vuonna 2024. Valtion rahoitusosuus peruspalveluihin laskee historiallisen alas. Kuntien valtionosuudet olivat vuonna 2022 vielä keskimäärin 1 939 €/asukas, mutta enää 603 €/asukas vuonna 2024.

Lukiokoulutuksen rahoitusasema ei kohene

Valtioneuvosto antaa lähiviikkoina lukiokoulutuksen vuoden 2024 keskimääräistä yksikköhintaa koskevan asetuksen. Hallituksen 9.10. eduskunnalle antamassa talousarvioesityksessä laskennan perusteena ollut keskimääräinen yksikköhinta on 7 943,00 euroa/opiskelija. Se vahvistetaan kuitenkin vielä valtioneuvoston asetuksella.

Kunkin lukiokoulutuksen järjestäjän oma vuoden 2024 yksikköhinta ilmoitetaan marraskuun 2023 lopulla koulutuksen järjestäjälle. Tarkoitus on, että tieto julkaistaan Opetushallituksen verkkosivuilla 26.11.2023 mennessä. Sekä ensi vuoden yksikköhinnan että ennakollisen valtionosuuden määrityksessä käytetään tämän vuoden syyskuun 20. päivän opiskelijamäärää.

Lukiokoulutuksen keskimääräinen yksikköhinta nousee ensi vuonna näillä näkymin 4,1 prosenttia. Se merkitsee sekä kuntien että valtion rahoitusosuuksien kasvua. Se ei kuitenkaan tarkoita lukiokoulutuksen rahoitusaseman paranemista, sillä lisäys johtuu uusista velvoitteista ja kustannustason noususta.

Kuva 2: Lukiokoulutuksen yksikköhintarahoituksen lisäleikkaus 2022–2024

Hallitus on lisäksi sisällyttänyt budjettiesitykseensä 1,46 miljoonan euron lisäleikkauksen koulutuksen järjestäjien saamaan yksikköhintarahoitukseen. Eduskunta hyväksyi syksyllä 2020 oppivelvollisuuden laajentamisen lakikokonaisuuden, jonka mukaan uudistuksen rahoitus lukiokoulutuksen valtionosuusrahoituksen momentille 29.20.35 (Valtionosuus ja -avustus lukiokoulutuksen käyttökustannuksiin) vuonna 2024 on 62,7 miljoonaa euroa. Budjettiesityksessä summa on kuitenkin enää vain 61,24 miljoonaa euroa.

Lukiokoulutuksen selvin kipupiste on rahoitusleikkausten jatkumisesta johtuva tukala rahoitusasema. Valtion ensi vuoden talousarvioesitykseen sisältyvät pienet valtionavustukset ovat kosmeettisia, kun samalla rahoitusta leikataan yli sadalla miljoonalla eurolla. Tähän Kuntaliitto on joutunut tänäkin vuonna kiinnittämään jatkuvasti huomiota.